Patrik Borg puhuu järkeä Iltalehden jutussa kommentoidessaan aineenvaihduntaan liitettyjä uskomuksia:

”Hyväkuntoinen kuluttaa levossakin”

– Pitää paikkansa. Osaksi se johtuu siitä, että lihasmassa kuluttaa enemmän kaloreita kuin rasvakudos. Toisekseen hyvän kunnon saa vain liikkumalla, ja liikunnalla saa aineenvaihduntaankin pienen bonuksen.

Sen suuruus hyväkuntoisella on sadan kilokalorin luokkaa.

Liikuntabonuksen kaltaisia pikkuasioita pitää olla nipussa ainakin kolmesta viiteen, ennen kuin niillä on painovaikutusta.

”Liian harvoin syöminen ajaa aineenvaihdunnan säästöliekille”

– Tutkimusten mukaan siltä näyttää. Todennäköisin selitys säästöliekkiin joutumiselle on, että pitkät ateriavälit saavat elimistön laskemaan kulusta. Kun ruokaa ei ala kuulua, elimistö alkaa säästellä energiaa.

Olisi hyvä muistaa, että laihtua voi vain syömällä. Lisäksi syöminenkin kuluttaa energiaa. Ruoan tasainen käsittely viisi-kuusi kertaa päivässä kuluttaa enemmän kuin pari-kolme.

”Tyhjällä vatsalla liikkuminen polttaa kaloreita tehokkaimmin”

– Ei pidä paikkaansa, todennäköisesti käy juuri päinvastoin. Esimerkiksi lenkillä ennen aamupalaa ei virta riitä ja lenkki sujuu pienemmällä teholla kuin jos olisi syönyt jotain. Tyhjällä vatsalla tehty treeni polttaa kyllä paremmin rasvaa kuin syönnin jälkeen, samoin toimii kahvin juonti ennen treeniä. Lopputuloksessa niilläkään ei ole merkitystä. Yön aikana kroppa nollaa tilanteen polttamalla puolestaan vähemmän rasvaa.

”Voimaharjoittelu vauhdittaa aineenvaihduntaa enemmän kuin aeorobinen harjoittelu”

– Pitää paikkansa. Lihaskuntoharjoittelu on raskaampaa kuin aerobinen harjoittelu ja siksi se kuluttaa enemmän energiaa. Käytännössä kuitenkin tunnin lenkillä kuluu silti enemmän kaloreita kuin samassa ajassa salilla. Hölkätessä ei tule samanlaisia taukoja kuin salilla.

”Ikääntyminen hidastaa aineenvaihduntaa”

Se on totta, mutta vain hyvin, hyvin vähän. Vaikutus on prosentti tai kaksi kymmenessä vuodessa. Vasta 65-70 -vuotiaana tapahtuu merkittävämpä notkahdus, sitä ennen hidastumisella ei ole merkitystä.

Syyt kiloja kertymiseen tai siihen, miksi laihduttaminen tuntuu vaikealta, ovat muualla. Paukkuja esimerkiksi liikunnan harrastamiseen ei ole niin paljon kuin 20-vuotiaana, kun elämässä on paljon muitakin haasteita. Toiseksi jokaikinen laihdutuskokemus sekoittaa nälänsäätelyä, siksi kiloja tulee helpommin.

Hoida oikein aineenvaihduntaasi

Aineenvaihdunnan hoitaminen ei ole vaikeaa – ainakaan teoriassa.

Keskeisiä, painonhallintaan liittyviä asioita, on vain kaksi.

– Ruokavaliosta pitäisi saada riittävästi proteiinia. Sitä tarvitaan päivän jokaisella aterialla. Proteiini kuluttaa kaikista ruoka-aineista parhaiten kaloreita. Sen lisäksi, kun huolehtii liikkumisesta, aineenvaihdunta pysyy hyvällä tasolla, UKK-instituutin tutkija Patrik Borg sanoo.

Vaikka elämäntaparemonteista puhutaankin nykyään enemmän kuin varsinaisesta laihduttamisesta, Borg kaipaisi niihin rauhallisuutta.

– Pysyvät päätökset ovat hyviä, mutta mitä nopeammin laihtuu, sitä enemmän lihasta häviää ja aineenvaihdunta hidastuu. Ihmisillä on harhakäsitys, että laihtuminen on aina hyvästä. Elimistön kannalta myös keinoilla on merkitystä.

Borg ei kannusta laskemaan kaloreita, vaan tekemään muutoksia pikkuhiljaa.

– Jos 80-kiloinen ihminen pudottaa nopeasti kymmenen kiloa, rasvan lisäksi mukana saattaa hävitä 3-4 kiloa lihasta, Borg sanoo.

Kaikkein pahinta nopean laihdutumisen jälkeen olisi lihoa takaisin nopeasti. Tiukassa ja nopeassa kuurissa piilee iso riski ratketa tavoitteen täytyttyä ahmimaan. Kun pudotettu kilomäärä korvautuu pelkällä rasvalla, aineenvaihdunta hidastuu entisestään.

– Säästöliekki ei herää, jos laihduttaa kilon tai kaksi kuussa. Jos esimerkiksi isokokoinen nainen syö vain 1000 kaloria päivässä, säästöliekki voi olla hyvinkin 500 kaloria. Pitää siis muistaa syödä riittävästi, hän sanoo.

Mainokset