Käsitys tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta perustuu heikolle tieteelliselle näytölle. Pala palalta tämä myytti murenee:

Suomalainen mielisairaalatutkimus (The Finnish Mental Hospital Study)

Käännetty ja julkaistu uudelleen kirjoittajan luvalla. Lähde: The Finnish Mental Hospital Trial (Stephan Guyenet / Whole Health Source)

Tämä ruokavaliokoe tehtiin vuosina 1959-1971 kahdessa psykiatrisessa sairaalassa lähellä Helsinkiä. Toisessa sairaalassa tarjoiltiin tavanomaista ruokaa kuten täysmaitoa ja voita, kun taas toisessa tarjoiltiin margariinia, kasviöljyjä ja rasvatonta maitoa, johon oli lisätty kasviöljyä. Seurauksena jälkimmäisen sairaalan potilaiden ruokavaliossa oli vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sekä kolesterolia ja enemmän monityydyttymätöntä rasvaa toiseen sairaalaan verrattuna. Kuuden vuoden jälkeen sairaaloissa vaihdettiin ruokavalioita. Tämä tunnetaan ristikkäisasetelmana.

Tulokset julkaistiin alunperin vuonna 1972 The Lancet -lehdessä, ja osa aineistosta uudelleen vuonna 1979 International Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkijat havaitsivat, että sinä aikana, kun potilaat olivat vähän tyydyttynyttä rasvaa sekä kolesterolia ja paljon kasviöljyä sisältävällä ruokavaliolla, miehillä (muttei naisilla) sydänkuolemien ilmaantuvuus puolittui. Kokonaiskuolleisuudessa ei ollut merkitsevää eroa miehillä eikä naisilla. Naisten aineisto jätettiin pois vuoden 1979 raportista.

Tätä tutkimusta siteerataan usein sellaisen käsityksen puolesta, jonka mukaan tyydyttynyt rasva lisää sydänkohtauksen riskiä. Tutkimusta siteerataan niin usein, koska se on yksi harvoista tutkimuksista, joissa tultiin käsityksen mukaiseen johtopäätökseen. Tämän lisäksi olen tietoinen ainoastaan yhdestä kontrolloidusta kokeesta, jossa korvattiin eläinrasvaa kasviöljyllä (ilman muita samanaikaisia muutoksia) ja havaittiin tilastollisesti merkitsevä lasku sydän- ja verisuonitauteihin liittyvissä kuolemissa. Kyseinen tutkimus on Los Angeles Veterans’ Administration study, jossa kuitenkaan ei ollut eroa kokonaiskuolleisuudessa, ja vertailuryhmässä oli enemmän runsaasti tupakoivia. Ero sydänkuolemissa oli 18 % eli paljon vähemmän kuin suomalaisessa tutkimuksessa.

Voin siteerata kolmea kontrolloitua koetta, joissa tultiin päinvastaiseen johtopäätökseen, niin että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen kasviöljyyn lisäsi sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta tai kokonaiskuolleisuutta: Anti-Coronary Club Trial (kesto 4 vuotta), Rosen ja muiden maissiöljykoe (2 vuotta) ja Sydney Diet-Heart trial (5 vuotta). Tällaisella ruokavaliomuutoksella ei havaittu eroa kokonaiskuolleisuudessa tai sydänkuolleisuudessa muissa kontrolloiduissa kokeissa kuten National Diet-Heart Study (2 vuotta) ja Medical Research Council study (7 vuotta). Täten tässä suomalaisessa kokeessa saatiin poikkeava havainto, joka ei ole koskaan toistunut paremmin suoritetuissa kokeissa.

Olen eri mieltä tämän suomalaisen kokeen johtopäätöksestä kolmen olennaisimman ongelman vuoksi. Ensimmäiset kaksi ovat melko pahoja, mutta kolmas on kerta kaikkiaan ratkaiseva, minkä vuoksi koetta ei voida käyttää tukemaan käsitystä tyydyttyneen rasvan sydän- ja verisuoniriskistä.

1. Ristikkäisasetelma ei ole tarkoituksenmukainen keino tutkia tautia, joka kehittyy hitaasti. Miten voidaan tietää, että sydänkohtaukset aiheutti sillä hetkellä eikä aikaisemmin kuuden vuoden ajan noudatettu ruokavalio? Suomalainen koe oli laatuaan ainoa, jossa on ikinä käytetty ristikkäisasetelmaa.

2. Tutkimus ei ollut sokeutettu. Kun tämän tyyppisissä tutkimuksissa halutaan ehkäistä järjestelmällistä virhettä taudinmäärityksessä, suunnitellaan tutkimus niin, että lääkärit eivät tiedä, mihin ryhmään potilas kuuluu. Näin he eivät voi vaikuttaa tietoisesti tai tiedostamatta tuloksiin. Ilmeisesti tässä tutkimuksessa ei voitu sokeuttaa lääkäreitä, koska he tiesivät, mitä kunkin sairaalan potilaat söivät. Mielestäni on mielenkiintoista, että ainoassa tuloksessa, joka ei ollut altis systemaattiselle virheelle, kokonaiskuolleisuudessa, ei ollut eroa miehillä eikä naisilla.

3. Suomalainen mielisairaalatutkimus ei itse asiassa ollut kontrolloitu koe. The Lancet -lehden marraskuun 1972 numeron pääkirjoituksessa tohtorit John Rivers ja John Yudkin huomauttivat, että mm. sokerin määrä vaihteli melkein 50 % ruokavaliokausien välillä. Joulukuun numerossa tutkimuksen pääkirjoittaja vastasi:

”Ottaen huomioon kokeen suunnittelun vaihtelut sokerin saannissa olivat tietenkin valitettavia. Ne johtuivat siitä, että sairaaloille täytyi käytännön syistä antaa rasvahappokoostumuksen ja kolesterolipitoisuuden sivussa jonkinlainen vapaus ruokavalioasioissa.”

Toisin sanoen kahden sairaalan ruokavaliot erosivat merkittävästi muillakin tavoilla kuin rasvakoostumukseltaan. Sokeri oli yksi ero. Hiilihydraattien saanti vaihteli niinkin paljon kuin 17 % ja rasvan kokonaissaanti 26 % ruokavaliokausien välillä (monityydyttämättömiä rasvoja painottavalla ryhmällä oli keskimäärin hiilihydraatteja vähemmän ja rasvaa enemmän). Kontrolloitu koe määritellään niin, että kaikki muuttujat paitsi arvioitavana oleva pidetään vakioina. Siksi tätä suomalaista koetta ei voida oikeutetusti kutsua kontrolloiduksi kokeeksi. Tämä sijoittaa sen samaan luokkaan kuin muut havaintotutkimukset, joissa muuttujia ei ole kontrolloitu ja voidaan pelkästään arvata, mitkä tekijät auheuttivat eron sairastuvuudessa. Lisäepäilystä tutkimukseen luo se, ettei tulos ole toistunut.

Voisin jatkaa tämän tutkimuksen ongelmien luettelemista, kuten sellaisen ongelman, että analyysiin mukaan otettujen potilaiden vaihtuvuus oli korkea (vaihteleva, mutta niinkin korkea kuin 40 %), ja potilaat otettiin mukaan analyysiin vaikka he olisivat olleet sairaalassa vain puolet ajasta ensimmäisen hoitoon tulon ja viimeisen hoidosta pääsyn välillä (toisin sanoen he tulivat ja menivät). Mutta mitä hyötyä on lyödä kuollutta hevosta?

Suomalainen koe on kuitenkin erittäin hyödyllinen. Käytän sitä koetinkivenä määrittääkseni mitkä kirjoitukset ovat luotettavia ja mitkä epätoivoisia saadakseen aineistoa, joka vahvistaa ennakkoasennetta. Kuka tahansa kirjoittaja, joka siteeraa suomalaista koetta tukeakseen käsitystä, jonka mukaan tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydänkohtauksia, joko ei tunne koetta tai ei ole puolueeton.

Lähteet: EFFECT OF CHOLESTEROL-LOWERING DIET ON MORTALITY FROM CORONARY HEART-DISEASE AND OTHER CAUSES

Dietary Prevention of Coronary Heart Disease: The Finnish Mental Hospital Study

Käännös JariJ. Lähde Ravitsemus ja terveys -blogi

Advertisements