Nämä terveysväitteet eivät ole totta

Myytit nurin: sokeri ei villitse lapsia

Tohtorit Aaron E. Carrol ja Rachel C. Vreeman tutkivat useita eri lääketieteellisiä myyttejä huomatakseen, että ne ovat täyttä huuhaata.

Kokosimme tohtoreiden tutkimuksia koskettavien New York Timesin artikkelien väittämät yhteen ja valitsimme niistä tunnetuimmat uskomukset. Lue ja ylläty!

1. Vettä pitää juoda vähintään kahdeksan lasillista päivässäTälle väittämälle ei ole löydetty tieteellistä todistetta. Nesteitä saa myös esimerkiksi ruoasta, maidosta ja kahvijuomista, joten veden yletön kittaaminen ei ole tarpeellista. Liiallinen juominen voi pahimmillaan johtaa vesimyrkytykseen ja jopa kuolemaan.

3. Sokeri tekee lapsista hyperaktiivisia Lukemattomat tutkimukset todistavat, ettei sokerilla ole mitään vaikutusta lasten käyttäytymiseen. Vanhemmat eivät silti usko tätä. Yhdessä tutkimuksessa vanhemmille kerrottiin heidän lastensa saaneen sokerijuomia, jolloin vanhemmat todennäköisemmin ilmoittivat jälkikäteen lastensa ongelmakäyttäytymisestä – todellisuudessa lapset saivat sokerittomia juomia.

10. On pakko ulostaa vähintään kerran päivässäTämä on pikemminkin puolitotuus kuin myytti, mutta ei siltikään mikään pakko. Säännöllinen suolitoiminta ehkäisee epämukavaa oloa ja ummetusta, mutta terveen ihmisen ei tarvitse käydä kakkosella joka päivä. Jos ulostaa alle kolme kertaa viikossa, on kyseessä ummetus.

Lähde:Anna-Tuulia Hautala / Tohtori.fi

Diana Schwarzbeinin mukaan ADHD-lasten aivojen neurovälittäjien toiminnan epätasapaino pitää sisällään matalan serotoniinitason. Matala serotoniinitaso on hänen mukaansa seurausta vähärasvaisesta ja runsassokerisesta ruokavaliosta. Näillä lapsilla on keskittymisvaikeuksia, mielialavaihteluja ja tuskatiloja – matalan serotoniinitason oireita -, joita voidaan tasoittaa oikealla ruokavaliolla. Schwarzbeinin neuvo on: ruokavaliosta tulee poistaa sokeri kokonaan, ja perheen sisäistä stressiä pyrkiä vähentämään. Lapselle tulisi tarjota säännöllisin ruoka-aikoihin, rauhoitetussa tilanteessa tasapainoinen ateria, jossa on hyviä hiilihydraatteja kohtuullisesti sekä riittävästi proteiinia ja rasvaa. Schwarzbein myös väittää, että pitämällä lapsen serotoniinitason vakaana sokerittoman ruokavalion avulla vanhemmat voivat ennaltaehkäistä lapsensa myöhempää mahdollista sortumista alkoholiin tai huumeisiin.

ADHD:n oirekuvaa voidaan siis helpottaa ruokavaliolla. Oireiden helpottamiseen käytetään myös dopamiiniaktiivisuutta lisääviä stimulantilääkkeitä. Eläinkokeissa vähäproteiininen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio on vähentänyt aivojen dopamiinireseptoreita, mikä puolestaan vähentää aivojen dopamiiniaktiivisuutta. Ruokavaliomuutosten oireita helpottava vaikutus saattaa osittain selittyä tätä reittiä pitkin: hyvä ravinto palauttaa dopamiiniaktiivisuuden normaalimmaksi. Hiilihydraattien rajoittaminen vaikuttaa insuliinitasojen kautta myös keskushermoston välittäjäainetoimintaan.

Keskustelupalstoilla näkee usein kertomuksia vähähiilihydraattisen ruokavalion hyvistä vaikutuksista ADHD-lapsiin ja ADD-aikuisiin. Nämä omakohtaiset kokemukset eivät ole tieteellisiä todistuksia, mutta antavat viitteitä siitä, että ruokavaliolla voi vaikuttaa näihin oireisiin. Jos sinä itse kärsit ADD:sta tai lapsesi ADHD:sta, kannattaa kokeilla tärkkelys- ja sokerirajoitteista ruokavaliota. Säännöllinen vähä- tai hyvähiilihydraattinen ruokailu voi auttaa pitämään oireet kurissa. Kuten eräs ADD-aikuinen kirjoitti ulkomaisella keskustelupalstalla: ”Kaikki ongelmani ovat yhä tallella, mutta ne ovat nykyisin helpommin hallittavissa.”

Lähde: Salmenkaita-Tavi: Laihdu ilman nälkää (3. uud. p. ilmestyy syyskuussa)

Kommentti:  En ihmettele, etteivät vanhemmat usko sokerin vaarattomuuteen. Ei tarvitse kuin tarkkailla sokerihumalaista lasta tovi, kun jo tietää totuuden asiasta.

Mainokset