Patrik Borg Iltalehdessä:

Mitä enemmän ihminen kontrolloi ja stressaa syömisiään, sitä enemmän luontainen nälän säätely menee pieleen. On paradoksi, että ihminen joka pyrkii syömään vähemmän, syökin enemmän kuin olisi tarpeen, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoo.

Laihduttaja uskoo saavansa apua nälän huijaamisesta, mutta Borg pitää sitä yhtenä laihduttajien suurimmista ongelmista. Toinen peruslaihduttajan tunnusmerkki on, että on aivan sama, paljonko tai mitä syö, kaikki menee alas huonolla omatunnolla.

Borgin mielestä syömisestä pitäisi riisua kaikki ”ajatushärpäkkeet” ja syödä sen verran kuin haluaa hyvällä mielellä. Laihduttajan on lähes mahdoton ymmärtää, että laihtuminen ei vaadi kyttäämistä tai ruoan syömistä määrällisesti vähemmän.

– Toki ne nopeuttavat laihtumista, mutta koska ne sekoittavat nälänhallinnan, painon takaisinnousu on liki taattua – myös lihominen myöhemmin on todennäköisempää, Borg sanoo.

Borgin mielestä taustalla on yksinkertaista psykologiaa: kun stressaat syömisestä, ajatus oikeasta nälästä ja kylläisyydestä ei mahdu enää päähän.

– Oikeaa nälän kohtaa ei enää silloin tunnista ja syöminen alkaa liian myöhään. Myös viesti kylläisyydestä tulee silloin vasta täytenä vatsana.

Oikein olisi, että aivot lähettäisivät viestin, ettei enää tee mieli syödä. Se olisi paljon aikaisempi viesti kuin täysi vatsa.

Kun Borg neuvoo omia asiakkaitaan ottamaan rennosti ja syömään sen verran kuin mieli tekee, suurin osa kauhistuu.

– Silti se on ainoa oikea tie. Kieltäymysten kautta ei tuloksia saa.

Moni yllättyy, kuinka aikaisempaa rennommin ottamalla löytää uusia tuntemuksia – ja kuinka vähempi syöminen yhtäkkiä riittää.

Pikkulapset ovat mainio esimerkki siitä, kuinka nälän säätelyn tulisi toimia. Moni aikuinen on sen kadottanut, kun syömiseen on tullut mukaan turhia ajatusmalleja.

Jonain päivänä lapsella ei ole yhtään nälkä, jonain toisena taas on iso nälkä. Päivänä, jolloin ruoka ei tahdo lapselle maistua, vanhempi helposti sortuu tuputtamiseen.

– Nälkä ei ole tasaista, eikä sen vaihtelu ole ongelma, ellei siitä tee sellaista. Lapsen nälän säätelyä ei pitäisi mennä sekoittamaan tuputtamisella tai rajoittamisella. Lapsen voi antaa syödä omalla rytmillään, Patrik Borg sanoo.

Syyllistäminenkin on huono asia. Usein siihen törmää lasten syömien herkkujen kohdalla. Silloin lapsi syö niitä huonolla omatunnolla tai salaa.

– Liiallisessa herkkujen syönnissä on taustalla liki aina perussyömisen rytmittömyys ja laatu. Yleinen nyrkkisääntö on, että joku tolkku syömisessä pitää lapsellakin olla. Jonkinlaista ateriarytmiä pitää perheessä olla ja lautasmallia on hyvä noudattaa.

Borgin mielestä lapset on hyvä istuttaa ja rauhoittaa ruokahetkeen. Mutta sen jälkeen lapsen pitää antaa syödä sen verran kuin hänellä on nälkä.

– Ateria-ajat pidetään ja ruokaa tarjotaan, mutta syömisen määrä on lapsen oman nälän säätelyn tehtävä, ei vanhempien, hän muistuttaa.

Unta ja aktiivisuutta

1 Nuku riittävästi

Riittävä uni on yksi perusasia terveydestä huolehtimisessa. Tutkimusten mukaan liian vähäinen nukkuminen altistaa lihomiselle. Syömisessä väsymys näkyy etenkin napostelutaipumuksena. Väsymys haittaa myös muuten normaalia elämää.

2 Ole aktiivinen

Harrasta liikuntaa edes jonkinlaisella aktiivisuudella. Aktiivisuus arkiaskareiden parissa on hyvä lisä. Raivokuntoilijaksi ei tarvitse ryhtyä. Aktiivisuuden ei tarvitse välttämättä olla edes niin sanottua kuntoilua. Moni muukin kiinnostava asia pitää ihmisen liikkeessä.

3 Huolehdi ateriarytmistä

Tasainen syömisrytmi on välttämätöntä, jotta nälkä pysyy kohtuullisena.

Syö puolet päivän ruoasta ennen iltapäivää: aamiainen, kunnon lounas ja välipala. Syö lounaalla kunnon ruokaa, ei mitään pikkusalaatteja tai kuppikeittoja. Jos illalla vaivaavat kohtuuton nälkä, mieliteot tai tapasyöminen, syöt päivällä liian vähän.

4 Täytä lautanen oikein

Huolehdi syömisen laatutekijät kuntoon, sillä hyvälaatuinen ruoka vahvistaa normaalia kylläisyyttä. Syö kasviksia, täysjyvää ja proteiinia joka aterialla. Huolehdi myös hyvän rasvan riittävästi saannista.

5 Ota rennosti

Pitkäaikainen stressi johtaa liialliseen syömiseen. Monen on sitä vaikea uskoa, mutta mitä enemmän stressaat syömisestä, sitä todennäköisemmin syöt enemmän kuin olisi tarpeen. Älä siis kyttää kaloreita. Syöminen kannattaisi ottaa rennosti: syö sen verran kuin mieli tekee, mutta ravintoarvoiltaan hyvänlaatuista ruokaa. Laihdut pysyvämmin, mutta hitaammin.

6 Älä syyllisty

Syyllisyys tai morkkis päiväkahvipullan syömisestä, suupalojen tarkka laskeminen tai kieltäytyminen jostain, mitä tekisi mieli ovat myrkkyä kylläisyydelle ja lisäävät syömishimoa. Keho lähettää jatkuvasti viestejä. Välillä kyse on nälästä, välillä mieliteoista. Yhtä kaikki ne ovat oikeita viestejä, joille ei pitäisi laittaa hanttiin. Minkä syöt, syö hyvällä omatunnolla.

7 Älä päästä nälkää isoksi

Syömisen stressaaminen ja varominen johtaa usein siihen, että nälkä tunnetaan liian myöhään. Syö, kun nälkä tuntuu vielä pieneltä. Ellet tunne sitä, syö, kun sinun alkaa tehdä hieman mieli syödä. Älä odota kovaa nälkää tai heikotusta.

SANNA SAVELA/ILTALEHTI

Lainaan *p*:tä Hiilaritietoiset.netissä:

”Kerrankin iltiksessä oli järkevä ja karppiyhteensopiva juttu.
Borg on kerta kaikkiaan ihana, ajattelee tosi järkevästi ja on niitä harvoja ravitsemusasiantuntijoita Suomessa, joka näyttää oikeasti hyvinvoivalta ja terveeltä (verratkaa vaikka Hanna Partaseen). Eikä se poikamainen charmikaan mua isommin häiritse.”

En muista, miltä Hanna Partanen näyttää, mutta tuon Borgia koskevan allekirjoitan.  Ja kyllä sitä yhtä ilokseen katselee kuin kuunteleekin :).

Mainokset