Uudenmaan kunnille lankesi lähes 300 000 euron lasku leikkaus- ja tehohoidosta, jota potilas tarvitsi yksityisessä sairaalassa tehdyn laihdutusleikkauksen jälkeen.

Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan Helsingin seudulla asuva potilas pyrki aluksi laihdutusleikkaukseen julkiseen sairaalaan. Häntä tutkittiin Meilahdessa sisätautien poliklinikalla, jossa katsottiin, ettei leikkaus sovellu potilaalle.

Sen jälkeen hän hakeutui turkulaiseen yksityissairaalaan Pulssiin. Helsingin Sanomien tietojen mukaan potilas ei kertonut aiemmasta kielteisestä leikkauspäätöksestä, ja hänelle tehtiin laihdutusleikkaus Pulssissa viime helmikuussa.

Leikkauksesta aiheutui komplikaatio, ja potilas hakeutui Meilahden sairaalan päivystykseen runsas viikko leikkauksen jälkeen.

Tapaus on herättänyt Husissa epäilyksen, että laihdutusleikkauksia tehdään eri kriteerein yksityisessä sairaalassa kuin julkisessa.

”Missä kulkee julkisen terveydenhuollon vastuun raja, jos yksityisessä lihavuuskirurgiassa ei noudateta näkemystä, jonka julkinen sektori on tehnyt potilaan leikattavuudesta?” Hyksin osastonylilääkäri Timo Sane kysyy.

Pulssin toimitusjohtaja Juha Heino ei kommentoi yksittäisen potilaan tapausta. Hän kuitenkin kiistää, että Pulssissa tehtäisiin laihdutusleikkauksia heppoisemmin perustein kuin julkisissa sairaaloissa.

”Kriteerit hoitoon pääsyssä ovat tismalleen samat”, Heino vakuuttaa.

Lähde: Helsingin Sanomat 26.10.2009

Ja lisää aiheesta:

Lääkäriliitto: Yksityissairaala maksakoon potilaidensa jälkihoidot

Yksityisen sairaalan tulisi hoitaa leikkaamansa potilaan jälkitaudit, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

”Lähtökohtaisesti tuntuisi oikealta, että kukin vastaa antamastaan hoidosta alusta loppuun. Joko niin että tekee sen itse tai sitten ostaa sen jostain muualta”, Pälve sanoo.

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastuunjako nousi puheenaiheeksi maanantaina, kun Helsingin Sanomat kertoi tapauksesta, jossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hoiti yksityissairaala Pulssissa tehdyn laihdutusleikkauksen jälkitauteja sadoillatuhansilla euroilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Pekka Järvisen mukaan jälkihoitojen korvausvastuun lisäksi selvyyttä kaipaisi se, pitääkö yhteiskunnan tukea muun muassa yksityisklinikoiden syöpähoitoja, jos parantavat hoidot on päätetty lopettaa julkisessa sairaalassa.

”Käsitykseni mukaan yksityisellä ja julkisella puolella on eri kriteerejä hoitoon pääsyssä. Taustalla on varmasti ainakin osittain raha. Jos löytyy maksuhalukkuutta, silloin hoitoja tarjotaan yksityissektorilla, vaikka lopputulos olisi epäselvä”, Järvinen sanoo.

Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl ei niele väitettä, että hoitoon pääsyn ehdot poikkeaisivat yksityisessä sairaalassa.

”Olemme hyvin tarkkoja siitä, että hoitosuosituksia noudatetaan”, Bergendahl sanoo.

Ehdotus potilaiden tarvitsemien jälkihoitojen automaattisesta korvaamisesta on Bergendahlin mukaan turhan ”jyrkkä”.

Kohtuullinen on hänen mukaansa nykykäytäntö, jossa sairaala vastaa kahden viikon kuluessa ilmenevistä tavanomaisista, leikkaukseen liittyvistä komplikaatioista.

Lähde: HS 26.10.2009

Kunnille tulisi siis huomattavan edulliseksi panostaa lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ruokavalion ja muiden elämäntapakeinojen avulla. Ja jos/kun perinteinen ohjeistus ja valistus vain lisäävät lihavuusepidemiaa, ehkä kannattaisi tarkistaa suosituksia?

Mainokset