Olimme muutaman päivän Bambergissa, Pohjois-Baijerissa. Kaupunki on pieni ja kaunis, säästyi aikoinaan pahimmilta pommituksilta, joten keskiaikaiset rakennukset ovat alkuperäisiä.

Kävelimme muutaman tunnin päivässä ympäri kaupunkia, vauhti oli matkaseuralaisten sanelemaa, joten etenimme rauhallisesti. Ja senkin liikunnan tasoitin sitten tummalla oluella. Bamberg on kuuluisa lukuisista panimoistaan ja muiden muassa tummasta savuoluestaan (ei hyvää, maistui lähinnä limaiselle savusilakalle) ja tummasta bock-oluestaan (oli hyvää).

Maanantaina osallistuimme Bambergin tuomiokirkossa keskipäivän ”meditaatioon”, joka käytännössä oli muutaman minuutin rukoushetki, jonka veti joku naispappi (katolisessa kirkossa? en tosiaankaan tiedä oliko kyseessä pappi vai joku muu seurakuntatyöntekijä). Alle 10 minuutin hiljaisuuskin oli monille liikaa, kiinnostavaa miten rauhattomia ihmiset ovat.

Bambergin Pikku-Venetsia oli vain yksi lukuisista ihanista paikoista seudulla. Siellä näytti olevan hyviä pyöräilyreittejä, joten menemme varmasti uudestaankin!

Tänään tein tunnin sauvakävelylenkin sumussa ja sateessa. Syynä eivät olleet konvehdit, sesonki on jo ohi, vaan ruumiin kaipaaman lenkkeilyn ja sielun kaipaaman yksinäisyyden tarve. Goretextakki, kalastajanlakki ja punaiset kumisaappaat olivat lenkkeilyasusteina. Kumisaappaani tekevät minut aina hilpeäksi lapseksi, nytkin saapastelin kuralätäköitten KAUTTA :D.

Mainokset