Lääketieteen tohtori Timo Kuusela ennusti alkuvuodesta, että vuodesta 2010 tulee ravitsemuksen käännevuosi:

Itse uskon käänteeseen. Se lähtenee Amerikasta, mikä on painoarvon kannalta hyvä asia.

Suomessa tilanne säilynee muuttumattomana toistaiseksi.

Miksi Suomen tilanne poikkeaa kansainvälisestä? Palaan tähän myöhemmin.

Viime vuoden lopulla ja nyt jo alkuvuoden kuluessa on ilmestynyt asenteita ravistelevia tieteellisesti vankkoja julkaisuja.

Toistaiseksi niistä on vaiettu suomalaisessa keskustelussa kaikilla virallisilla tahoilla julkiset tiedotusvälineet mukaan lukien. Keskustelupalstoilla asiaa on jo pohdittu.

Monen mielesta pankin räjäytti kuluvan tammikuun 13. päiväna korkeimman tason tiedelehdessä (AJCN) julkaistu tieto siitä, että näyttöä kovien eläinrasvojen verisuonille aiheuttamasta terveysvaarasta ei ole. Itse asiassa maailman ravitsemustutkimuksen kärjessä oleva Ronald Krauss totesi, että asiat osanneet ovat tämän jo tienneetkin.

Lue koko juttu täältä

Ja toden totta, merkkejä asiasta on ilmassa! Kunto ja Terveys -lehti on jo pidemmän aikaa uskaltanut kirjoittaa virallisista suosituksista poikkeavaa ravitsemustietoa. Nyt uusimmassa numerossa riisutaan perunamyyttiä ihan samalla linjalla kuin omissa kirjoituksissani vuosien saatossa, esimerkiksi vuonna 2006 kirjoitin näin:

Peruna löytyy 100 parhaimman kuitulähteen luettelossa kuivattuna sijalta 87 (kuka on koskaan nähnyt kuivattua perunaa?) ja valmistamattomana perunasosejauheena (kuka semmoista syö?) sijalta 100.

— Perunaa mainostetaan C-vitamiinin lähteeksi. Siinä on kuitenkin C-vitamiinia hyvin heikosti (vain 8,2 mg sadassa grammassa) verrattuna esimerkiksi nauriiseen (39,7 mg), puhumattakaan parsakaalista (120 mg). Antioksidantteina toimivia karotenoideja perunassa on 47,6 mikrogrammaa, nauriissa 71,8 ja parsakaalissa 2858 mikrogrammaa.

– – Peruna on kaiken kaikkiaan melko vähäravinteinen ihmisen lihottaja. Mikäli haluat hankkia hoikkuutta ja terveyttä, siirry parsakaaliin. Osta herkullista luomuparsakaalia ja keitä tai höyrytä sitä muutama minuutti, niin että se jää aavistuksen verran rapeaksi. Nautiskele ruususuolan ja voitilkan kanssa!

Uusimmassa Sport-lehdessä tehdään sujuva takinkäännös, josta Hiilaritietoiset-foorumilla kirjoitti nimimerkki Ksantippa:

Tri Timo on toisaalla tällä forumilla kirjoittanut, että hän uskoo muutoksen – siis ruokasellaisen – tapahtuvan tämän vuoden aikana. Olikohan Timolla kädessään kristallipallo, sillä jopa kaikkien vähärasvaisten (mieluummin jopa rasvattomien) ja kevyttuotteiden vahvin ja kovaäänisin linnake Suomessa, lehti nimeltä Sport, on julkaissut vuoden ensimmäisessä lehdessään rasvamyönteisen jutun.

Jutun nimi on ”Kuka olikaan hyvis, kuka pahis?”, sen kirjoittaja on Pauliina Ranta, ja asiantuntijana on käytetty ravitsemustutkija Jyrki Virtasta Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimusyksiköstä. On ihan pakko siteerata kirjoitusta:

”Hyi, rasvaa! Näin olet tottunut ajattelemaan, vai mitä? Varsinkin jos laihdutat? = = = Pari ”totuutta” rasvasta on arvioitava uudelleen.

Älä heitä lehteä nurkkaan, vaikka puhutaan kauniisti tyydyttyneestä rasvasta tai muista jutuista, joita tervehenkisesti (oma boldaukseni) syövät ovat tottuneet varomaan.”

Öljystä aloitetaan kertomalla, kuinka terveellistä se on. Panostetaan omegojen suhteisiin ja kerrotaan suoraan, että saamme ruokavaliostamme aivan liikaa omega-6:sta. Ja että näistä rasvahapoista muodostuneet eikosanoidit saattavat lisätä elimistön tulehdusreaktioita.

Jotta juttu voisi lyödä ällikällä kaikki Sport’in lukijat, niin kirjoituksen lopussa seisoo, että voitakin voi syödä. ”Eikä voi ole ollenkaan niin paha leivänpäällyste kuin on annettu ymmärtää. = = = Tässä voi olla yksi selitys siihen, miksi vähähiilihydraattiselle dieetille ryhtyminen on voinut panna veren rasva-arvot kuntoon, vaikka voisi ajatella, että rasvan käytön lisääminen toimii juuri päinvastoin.

Itse asiassa tutkimuksissa onkin havaittu, että yleensä, kun ruokavalioon lisätään rasvaa ja siitä vähennetään hiilihydraatteja, rasva-arvot paranevat. = = =

Tutkimusta tyydyttyneistä rasvoista on vielä melko vähän (siis häh – virallisterveellisten suositusten mukaan mitään ei ole niin paljon kuin tutkimuksia tyydyttyneiden rasvojen haitoista), mutta todennäköisesti tyydyttyneet eivät siis olekaan sellaisia pahiksia kuin on kuviteltu – ja ehkä hiilihydraatit eivät olekaan sellainen tie autuuteen. Ehkä tämä näkyy tulevaisuudessa myös yleisissä ravitsemussuosituksissa.” Juttu on kaikkiaan kahden aukeaman pituinen.

Sinänsä hupaisaa, että vaikka ao. artikkeli on koko Sport’in historian vallankumouksellisin juttu, siitä ei ole mitään puffimainintaa kannessa. Eli haluavat julkituoda ”farisealaisuutensa” matalalla profiililla. Toivottavasti lehden aiemmin ihannoima kanta kaikkeen rasvattomaan muuttaa myös suuntaa pikku hiljaa.

Muutos ON mahdollinen.

Kiitos Anja Nysténille linkistä  Iltasanomien nettisivulle, jossa todetaan puolestaan:

Lapsille suunnatut aamiais- ja välipalatuotteet ovat monesti sokerilla ja rasvalla höystettyä huttua, jota ei parane tarjota lapsille ainakaan kovin usein. Niitä kuitenkin mainostetaan lapsille isolla rahalla, joten lapset osaavat kinuta niitä kaupassa.

Nyt on vasta helmikuun puoliväli! Mitähän tulemmekaan vielä näkemään tänä vuonna?

Advertisements