Torill Buholm Paasche laihdutti 70 kiloa runsasrasvaisella dieetillä. Jo laihdutuksen aikana hän joutui syömään useita antibioottikuureja, ja nykyisin hän on kipujensa vuoksi morfiinilääkityksellä. Lehtijutusta ei käy ilmi, mitä Torhill käytännössä söi, eikä myöskään lopullista syytä kipuihin ole saatu selvitettyä. Joka tapauksessa hänen suolistonsa bakteerikanta meni sekaisin, ja nykyisin hän elää vauvanruoilla (ja morfiinin avulla).

Koska juuri kirjoitin haastattelun suomalaisnaisesta, joka laihdutti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla 70 kiloa (juttu ilmestyy Kunto ja terveys -lehdessä 2/2010), on ehkä vastuullani painottaa muutamaa perusasiaa:

Ensinnäkin jo Atkins kehotti alkuun syömään kuitu- ja vitamiinilisiä sekä lisäämään hiilihydraattien määrää pikkuhiljaa elimistön sietämälle tasolle. Atkins on kirjoittanut myös ylistyslaulun kasviksille. MIKÄ TAHANSA ruokavalio on epäterveellinen, jos se toteutetaan epäterveellisesti. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että tuijottaisi hiilihydraattigrammoja hysteerisesti, kannattaa tarkkailla hiilihydraattien laatua, ja ottaa ne vähemmät hiilarit mahdollisimman ravinteikkaista lähteistä. Älkää siis lopettako kasvisten syömistä, vaan lisätkää niiden määrää lautaselle!

Toisekseen, JOS jokin dieetti/ruokavalio aiheuttaa sivuoireita (esimerkiksi infektiosairauksien lisääntymistä), on syytä korjata ruokavaliota. Jos terveysmittarit huononevat paranemisen sijaan, on aina syytä korjausliikkeeseen.

Kolmannekseen jokaikinen meistä on ainutlaatuinen, meidän elimistömme reagoi eri tavoin ruokavalioon, joten aina pitää muistaa seurata ja tehdä yksilöllistä hienosäätöä kropan antaman palautteen mukaan.

Neljännekseen: oman järjen käyttö olisi suotavaa myös laihdutettaessa! (Tätä olen hokenut viimeiset viisi vuotta, mutta jostakin syystä viesti ei tahdo mennä perille :)).