Mediuutiset kertoo, että ravitsemussuosituksiin on tulossa tarkennuksia:

Ravitsemussuositukset tarkentuvat

Parin vuoden päästä julkaistavat uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset laaditaan aiempia huolellisemmin. Aikaisemmin suositukset on tehnyt asiantuntijaryhmä käyttäen omaa tietämystään aiheesta. Nyt ravintoainekohtaisia katsauksia tekee kymmenien ihmisten joukko. Pelkästään kirjallisuuden valintaan ja arviointiin on varattu yli puoli vuotta.

Yhtenä syynä huolellisuuteen on ravintoaineiden ympärillä käytävä kiivas keskustelu. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm myöntää, että paine pilkuntarkkaan työhön on kova.

– Vaikkei suosituksia ole aiemminkaan tehty huutoäänestyksellä ja edellisissä versioissa on ollut laaja asiantuntijakonsensus, silti on jäänyt mahdollisuus väittää, että jotakin on unohtunut. Uusi suositusten laatimistapa on vastaus myös hiilihydraattikriitikkojen tapaan keskustella, Fogelholm selittää.

Vapaammin rasvaa, niukemmin hiilihydraatteja?

Fogelholm on toinen Suomen edustaja suosituksia laativassa pohjoismaisessa työryhmässä. Uudesta toimintatavasta huolimatta hän ei odota kovin suuria muutoksia vuonna 2004 julkaistuihin suosituksiin.

– Olisihan se hieman omituista, jos yhtäkkiä kahdeksassa vuodessa olisi tullut niin paljon uutta tietoa, että suositukset muuttuisivat totaalisesti. Rasvat, hiilihydraatit ja D-vitamiini ovat ykkösprioriteetti. Niitä tullaan katsomaan oikein huolella.

Fogelholm ennustaa, että uusi suositus on nykyistä hieman liberaalimpi rasvan osalta ja tiukempi hiilihydraattien osalta. D-vitamiinin saantisuosituksen hän uskoo nousevan.

– Joidenkin D-vitamiinitutkijoiden mielestä suosituksen pitäisi nousta jopa niin isoksi, ettei ruuasta ole mahdollista saada kaikkea. Silloin heräisi kysymys, millaisia muutoksia ruoka-aineiden D-vitaminointiin pitäisi tehdä, Fogelholm pohtii.

Katse lautaselle eikä taulukkoon

Suositusten pohjana olevat kirjallisuuskatsaukset tehdään Cochrane-katsausten tapaan. Juuri alkamassa oleva työ on tarkoitus saada hyvälle mallille vielä tänä vuonna.

Työtä varten on koottu asiantuntijaryhmät esimerkiksi D-vitamiinia, kalsiumia, energiaravintoaineita ja ylipainoa varten. Vs. neuvotteleva virkamies Marjaana Lahti-Koski STM:n terveyden edistämisen ryhmästä on mukana ylipainoryhmässä. Lopputulosta hän ei vielä edes arvaile.

– Mitä suositukseen tulee, riippuu siitä, mitä kirjallisuudesta löytyy. Idea koko työssä on selvittää, onko ymmärrys jostakin asiasta muuttunut edellisten suositusten tekemisen jälkeen.

Lahti-Koski uskoo, että suositusten laatiminen sujuu hyvässä yhteisymmärryksessä. Oleellista on myös työ, joka tehdään niiden valmistumisen jälkeen. Kansalaisille on selitettävä, mitä suositukset tarkoittavat ruokavalion kannalta. Energiaprosenttien tuijottaminen kun ei kannata.

– Harmittaa, että monesti käydään numeropeliä, vaikka pitäisi puhua siitä, mitä suomalaiset oikeasti syövät. Eli mitä tarkoittaa vaikka se, että 40 prosenttia energiasta tulee välipaloista. Näitäkin tullaan nyt penkomaan, jotta saataisiin enemmän työvälineitä ruokakielen tasolle.

Puutoksia lautasella

Suomalaisten suurimmat ravitsemusongelmat Mikael Fogelholmin mukaan

D-vitamiini. ”Ymmärrys sen merkityksestä terveydelle on laajentunut. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että sillä on merkitystä muun muassa tasapainoon, sydänsairauksiin, jopa mielialaan.”

Kuitu. ”Sekä viljakuidun että muun kuidun saaminen on selvästi vähäistä. Ongelma on erityisesti hedelmien ja vihannesten vähyys.”

Kasvi- ja kalarasva. ”On aiheellista kysyä, pitäisikö kasvi- ja kalarasvan saanti olla vielä suurempi.”

Maitoihin lisää D-vitamiinia

Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi huhtikuussa suosituksen nykyistä suuremmasta D-vitamiinilisäyksestä nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin.

Maitoihin, piimiin, viileihin ja jogurtteihin olisi hyvä lisätä D-vitamiinia yksi mikrogramma desilitraa kohden. Nyt lisäys on 0,5 mikrogrammaa.

Levitettävien ravintorasvojen D-vitamiinipitoisuus tulisi nostaa 20 mikrogrammaan 100 grammaa kohden eli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Neuvottelukunta myös toivoo, että terveydenhuolto tiedottaisi nykyistä paremmin D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksista.

Oikein ilahduttavia uudistuksia. Suunta on hyvä. Kansalaisaktiviteettimme viimeisten kahdeksan vuoden aikana on alkanut kantaa hedelmää. Tuo asiantuntijakonsensus-ilmaisu vain nosti hymyn huulille. Ei tarvitse kuin tutkia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenten sidosryhmät … 😀

Mainokset