Emeritusprofessorit Matti Järvilehto Oulusta ja Pentti Tuohimaa Tampereelta kritisoivat juuri ilmestyneessä Medical Hypotheses-lehden artikkelissaan kolesterolihoitoja.

Kansainvälisessä ja kotimaisessa vilkkaassa keskustelussa kolesterolihoidoista statiineilla ehdotetaan niistä ”koko kansan lääkettä”. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen (noin 650 000) käyttää statiineja. Kelan vuosittaisten korvauksien määrä on noin 30 miljoonaa euroa. Saadaanko sen vastineeksi terveyttä?

Statiinien käyttö perustuu rasvateoriaan, jonka mukaan veren korkea kolesteroli aiheuttaa verisuonten kalkkeutumisen (ateroskleroosin). On jo kokonaan unohtunut, että tämä on vain teoria, jota ei ole toistaiseksi osoitettu oikeaksi, mutta teoriaa epäileviä väitetään vastuuntunnottomiksi.

Kolesteroliteoriassa on aukkoja

Rasvateoria on itsessään hyvin ristiriitainen, eikä selitä loogisesti ateroskleroosin kehittymistä. Veren korkea kolesteroli ei pysty selittämään plakin syntymistä syvälle verisuonen seinämään. Tämä on selitettävissä loogisesti vain verisuonen seinämää ravitsevien suonten (vasa vasorum) toiminnan perusteella. Viime vuonna tekijät julkaisivat teoriansa ravitsevien suonten toiminnallisesta happivajauksesta ateroskleroosin syynä. Näiden pienten päätevaltimoiden vaurio aiheuttaa makromolekyylien (kolesterolipartikkeleiden, mikrobien jne) vuotamisen ja kerääntymisen valtimon seinään. Kolesteroli ei siis ole syy ateroskleroosiin, vaan sen kertyminen on seurausta vasa vasorumien pintakalvon happipuutoksen aiheuttamasta vauriosta.

Nyt julkaistussa artikkelissa tarkastellaan ateroskleroosin riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä sekä statiinihoitoa. Riskitekijöistä vain liikalihavuudella on yhteys kolesteroliarvoihin, sen sijaan nikotiinilla, stressillä, verenpaineella ja uniapnealla ei ole selkeää yhteyttä kolesteroliin, mutta kaikille on yhteistä pienten valtimoiden supistuminen ja verenpaineen nousu. Suojaavien tekijöiden suhteen tilanne on päinvastainen: ne laskevat verenpainetta, mutta monilla ei ole yhteyttä kolesteroliin. Eli, ateroskleroosin ensi vaiheen ehkäisyssä verenpaineen hoito vaikuttaisi loogisemmalta ratkaisulta kuin kolesterolin alentaminen. On mielenkiintoista, että useissa julkaisuissa statiinien aiheuttama verenpaineenlasku on huomattu, mutta siitä todetaan vain, että se ei selitä statiinien aiheuttamaa sydänkuolleisuuden laskua. Onko niin, että statiineja ei haluta nähdä verenpainelääkkeinä?

Statiinien sivuvaikutuksia aliarvioidaan

Yleensä korostetaan, että statiineilla on vähän sivuvaikutuksia. Näin tutkimukset näyttäisivät periaatteessa osoittavan. Diabeteksen kehittyminen yhdelle 255 käyttäjästä 4 vuoden aikana luulisi olevan vakava asia, kun puhutaan lähtökohdaltaan terveistä. Tämä merkitsee Suomessa 640 diabeetikkoa vuosittain, jotka ovat yksin statiinien aiheutttamia. Vakavia lihasongelmia on vain 1%:lla. Jos näin on, niin on loogista, että lieviä oireita on paljon useammalla. Kun urheilijoille annettiin statiineja, niin 73% lopetti käytön lihasheikkouden tai kipujen takia. Oletettavasti urheilijat tuntevat lihaksensa.

Äskettäin raportoitiin, että statiinien käyttäjillä D-vitamiinin vajauksen yhteydessä lähes kaikilla esiintyy lihas- ja sidekudoskipuja. Suomessa tämä on huomioitava seikka, koska talvikautinen D-vitamiinin vajaus on yleistä ja sitä lisää Benecolin käyttö, joka heikentää rasvaliukoisten vitamiinien saantia. Statiinit saattavat lisäksi heikentää D-vitamiinin vaikutuksia syrjäyttämällä hoitopitoisuuksilla D-vitamiinin reseptoristaan.

Vähän huomiota on saanut se seikka, että statiinit eivät tehokkaasti laske kokonaiskuolleisuutta, mikä osin johtuu itsemurhien kasvusta. Jos statiinit aiheuttavat itsemurhia, niin on loogista olettaa, että ne aiheuttavat lievempää masennusta vielä useammalle. Tällaisesta elämänlaadun laskusta ei näe mainintoja kirjallisuudessa.

Tekijät eivät usko, että statiineista on koko kansan lääkkeeksi. Saattaa olla, että verenpaineen hoidolla päästään ensi vaiheen ehkäisyssä riittävän hyviin tuloksiin. Tällä saataisiin huomattavasti vähennettyä statiinien käyttöä ja siitä aiheutuvia taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Statiinit voitaisiin säästää toisen asteen hoitoon, josta on paras tutkimusnäyttö.

Artikkelista uutisoi Tampereen yliopiston viestintäyksikkö.

Advertisements