Harvinaisen pitkä oleskeluni Suomessa on lopuillaan, työkeikat ja projektit on hoidettu (no yksi haastattelu on vielä tänään :)), ja palaan huomenna Saksaan. Ja pääsen vihdoin taas kahvakuulien kimppuun!

Tällä viikolla kävin taas pari kertaa Kisahallilla, hölkkäilin ja kävelin. Olen kävellyt paljon, eilenkin neljä tuntia. Mutta kaikki sellainen systemaattinen oma treeni on loistanut poissaolollaan. En majapaikassani ole oikein pystynyt joogaamaan enkä liioin tekemään mitään kehonpainotreenejä. Mutta en kyllä muista koskaan hotellireissuillanikaan niitä tehneeni. Milloin lattiatilaa on hotellihuoneessa liian vähän, milloin on ollut muita (teko)syitä.

Ylipäätään liikkuva elämäntapa punnitaan juuri poikkeustilanteissa. Työ- ja hupimatkoilla, silloin kun elämä heittelee tielle vastoinkäymisiä jne. Liikkumaan tottunut kroppa kyllä osaa vaatia treeniä. Ainakin mun kroppani alkaa ensin narista ja sitten huutaa, jos se joutuu liian kauan olemaan paikoillaan ja rasittumatta. Olennaista on kai treenisysteemien joustavuus; jos et voi tehdä yhtä, teet toista, ja jos sekään ei onnistu, keksit kolmannen tavan liikkua. Minä valitsin tällä työkeikalla sen, että otin asiakseni kävellä joka paikkaan, mikäli vain mahdollista. Astuin liikennevälineeseen vain silloin, kun se oli jokseenkin välttämätöntä.

Mutta tulevalle kesälle Kukka on laatimassa pääni menoksi haasteellista treenikokonaisuutta. Hän jo vihjaisi erilaisista treeniblokeista, jaksotuksista ja uusista elementeistä. Jihaa! Bikinikuntoon syksyksi olkoon teemani! 😛

Mainokset