Olen saanut äidiltäni oikean (saksalaisen) keraamisen hapatuspöntön, mutta mikä tahansa lasiruukku käy tietenkin.

  • valkokaalta kerä/kaksi
  • porkkanaa
  • tilliä
  • suolaa (käytimme luomumerisuolaa)
  • oikeata hapanruisleipää kolme siivua

+ lasiruukku, muovikulho tai kattila, juustohöylä ja esim. perunanuija (tuli sillekin uusiokäyttöä)

Kuorin kaaleista päällimmäiset lehdet. Sitten irrotin vielä pari kolme suurta lehteä. Laitoin pöntön pohjalle leipäsiivut ja niiden päälle lehdet. Raastoin kaalta juustohöylällä ohuiksi suikaleiksi. Porkkanat voi riipiä pieniksi siivuiksi miten tykkää.

Mies nuiji kattilassa raastettua kaalta aina erän kerrallaan niin että kaalista alkoi tihkua nestettä. Nuijitut kaalit pönttöön, väliin porkkanaa ja tilliä (ei välttämätöntä; valkosipulikin kävisi). Väliin ripotellaan kevyesti suolaa. Kun kaikki kaali on pöntössä laitetaan päälle paino (hapatuspöntössä painot ovat valmiina, mutta mikä tahansa litteä kivi käy). Sitten kansi tiiviisti kiinni. Eikä kurkita pönttöön viikkoon.

Annetaan käydä huoneenlämmössä viikon ajan (pitäisi pientä käymisen pulputusta kuulua), sitten siirretään viileään säilöön, jotta käyminen ei enää jatku. Voi pakastaakin.

Saksassa hapankaalta syödään niin, että pannulle laitetaan hapankaalta ja sianlihalientä ja kuumennetaan. Pekonisilppukin on hyvää sen kanssa. Ja tietenkin sitä voi syödä kylmänä salaattina.

Terveellisiä maitohappobakteereja ja runsaasti C-vitamiinia.