Kaapissa oli pari desiä ohrasuurimoita. Ja kuivattuja hibiskuskukkia, jota olen ostanut maustekauppiaalta joltakin torilta. Minulla on jo pitkään ollut mieliteko tuorepuuroon, niinpä kehittelin puolituorepuuroversion:

Huuhtelin suurimot siivilässä ja nakkasin ne kattilaan, lisäsin vettä (määrä hatusta), joukkoon hibiskuksenkukkia. Sitten lisäsin vielä muutaman mantelin ja saksanpähkinän, hyppysellisen kuivattua steviaa ja toisen hyppysellisen pansuolaa. Kiehautin kunnolla. Sammutin virran, laitoin kannen päälle ja jätin kattilan yöksi siihen.

Aamulla suurimot olivat imeneet kaiken veden ja hibiskus oli värjännyt puuroni vispipuuronväriseksi. Määrästä tuli kolme annosta. Laitoin kaksi muuta jääkaappiin, ja lisäsin tämän aamun puuroon lirauksen granaattiomenamehua (Biotta), ruokalusikallisen auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, macadamioita,  teelusikallisen luomuhunajaa ja teelusikallisen rypäleensiemenöljyä (maultaan neutraali, joten sopii tämmöiseen, sisältää runsaasti E-vitamiinia; rypäleensiemenöljystä löytyy netistä sekalaisia tietoja, joiden luotettavuutta en ole toistaiseksi pystynyt tarkistamaan, ostin omani uteliaisuudesta yhdestä luostarista, jossa viljellään viiniä), päälle ripottelin kaakaonibsejä.

Puuro oli oikein hyvää! Huomenaamulla kokeilen lisätä joukkoon vaikka tuoreen viikunan, sunnuntaina ehkä luomuomenan.

Minusta on tärkeää syödä aamulla jotakin sellaista, mikä tekee mielen erityisen iloiseksi. Päivä alkaa näin hyvin. Nyt on kello viisi (kävin jo kahdeksalta nukkumaan … ;))  ja siemailen tummapaahtoista luomukahvia. Kirjoitushommat voivat taas alkaa …