1. Onko näyttöä rasvan laadun ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä?

On. Tutkimusten keskeinen suositus sydäntauteja ehkäisevälle ruokavaliolle on kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla. Veren rasva-arvoja parantavat myös ruuan mukana saadun kolesterolin vähentäminen, omega-3-rasvahappoja sisältävien ruoka-aineiden käytön lisääminen sekä kasvikunnan liukoisten kuitujen saannin lisääminen.

Eri maissa tehdyt ravintotutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, kuinka ruokavalion kovien eli tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen pehmeillä eli tyydyttymättömillä rasvoilla alentaa veren LDL-kolesterolin tasoa. Rasvan laadun muutoksella on myönteinen vaikutus myös insuliiniherkkyyteen ja rasvakudosten tulehdustilaan ja sitä kautta diabeteksen ehkäisyyn ja hoitotasapainoon. Kalan rasvan sisältämät omega-3-rasvahapot laskevat veren triglyseriditasoa, vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta, pienentävät valtimokovettumien kokoa ja niissä esiintyvää tulehdusta ja voivat alentaa verenpainetta. Korkea veren LDL-kolesteroli ja triglyseriditaso, alentunut insuliiniherkkyys, kohonnut verenpaine ja matalataustainen elimistön tulehdustila ovat itsenäisiä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä.

Kovan rasvan korvaaminen pehmeillä rasvoilla vähentää sydäninfarktin ilmaantuvuutta. Alfalinoleenihappo (lyhytketjuinen omega-3-rasvahappo) ja kalarasvat (pitkäketjuiset omega 3 rasvahapot eikosapentaaenihappo ja dokosaheksaeenihappo) vähentävät infarktin sairastaneilla ja korkean riskin potilailla sepelvaltimotautitapahtumia ja sydänkuolemia.

8. Voiko lisätä hiilihydraattien käyttöä kun vähentää kovaa rasvaa ruokavaliossa?

Ei kannata. Kovan rasvan tilalle on hyvä valita pehmeitä rasvoja. Yksittäisiä ravintotekijöitä tärkeämpää on ruokavalion kokonaisuus. Ylipaino-ongelman taustalla ei ole niinkään ruokavalion energiaravintoaineiden jakauma, vaan liiallinen energiansaanti suhteessa liikunnan määrään. Liiallinen energia voi tulla niin hiilihydraateista, rasvasta, proteiinista kuin alkoholistakin.

Hiilihydraatit ovat kuitenkin tärkeä osa terveellistä ruokavaliota. Kuidut ja muut rakenteeltaan monimutkaiset hiilihydraatit, joita on kasviksissa ja täysjyväviljassa, sisältävät runsaasti arvokkaita ravintoaineita. Ne vaikuttavat verensokeriin yksinkertaisia hiilihydraatteja hitaammin ja tasaisemmin. Hiilihydraattien laatu ratkaisee: kasviksia voi syödä vapaasti, täysjyväviljaa, hedelmiä ja perunaa, pastaa tai riisiä kohtuudella, mutta sokeria, makeisia ja makeita herkkuja niukasti.

Lue THL:n tiedote kokonaisuudessaan täältä