JUSSI RIEKKI kirjoittaa blogissaan:

Törmäsin hiljattain NYDailyNews.comissa uutiseen otsikolla Following gluten-free diet without having celiac disease can be harmful to health, experts say. Uutisessa nostetaan esille kuinka gluteenittoman ruokavalion noudattaminen saattaa olla jopa haitallista, mikäli lääketieteellistä perustetta, kuten keliakiaa, ei ruokavaliolle ole. Artikkelin mukaan gluteeniton ruokavalio johtaa helposti painonnousuun, päänsärkyyn ja väsymykseen. Artikkelin otsikossa mainituilla eksperteillä tässä asiayhteydessä tarkoitetaan yksittäistä ravitsemusterapeuttia nimeltä Tanya Thomas (British Dietetic association).

Samoihin aikoihin Thomasia siteerattiin myös Daily Mailin artikkelissa otsikolla Giving up bread can make you fat: Gluten IS good for you. Daily Mailin mukaan ongelma niin sanotun gluteeniyliherkkyyden suhteen piilee siinä, että ihmiset itse-diagnosoivat tämän itselleen. Ilmeisesti gluuteenin aiheuttamat oireet eivät ole todellisia, mikäli diagnoosia ei kyetä lääketieteellisesti tarjoamaan.

Keliakia ja gluteeniyliherkkyys

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran proteiini gluteeni aiheuttaa suoliston limakalvolla tulehdusreaktion ja vahingoittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravinteiden imeytymistä. Vahingon aiheuttaja on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa (vehnässä gliadiini, rukiissa sekaliini ja ohrassa hordeiini).

Keliakiaan liittyy läjäpäin oireita ja niin sanottuja oheissairauksia, kuten suolisto-ongelmat (ripuli, vatsan turvotus/ärtyneisyys, painon putoaminen, laktoosi-intoleranssi), krooninen väsymys, nivelsärky, migreeni, masennus, epilepsia, osteoporoosi ja erilaiset ravinteiden puutostilat.

Gluteeniyliherkkyydellä tarkoitetaan laajaa kirjoa erilaisia oireita, jotka johtuvat gluteenista. Nämä oireet voivat olla niin mietoja, ettei ihminen ole oireisiin tottumisen takia juurikaan edes pohtinut niiden alkuperää. Science Daily -artikkelin (5.3.2010) mukaan gluteeni-intoleranssin esiintyvyys on tuplaantunut Suomessa sitten 80-luvun. Artikkelissa professori Markku Mäki arvioi, että jopa kolme neljäsosaa gluteeni-intoleranssitapauksista jää vaille diagnoosia. Mäen mukaan tämänhetkiset testausmenetelmät eivät ole kykeneviä havaitsemaan gluteeniyliherkkyyden lievempiä puolia. Myös Physorg.com uutisoi hiljattain julkaistusta tutkimuksesta, jossa todettiin keliakian esiintyvyyden viisinkertaistuneen Yhdysvalloissa sitten vuoden 1974. Uutisessa tutkijat yhtyvät Markku Mäen kantaan gluteeniyliherkkyyden diagnosoinnin haasteellisuudesta.

Gluteeni: ongelmia myös terveille?

Gluteeni ei ole välttämättä ainoastaan keliaakikoiden riesa. Vuonna 2007 julkaistussa tutkimuksessa brittiläiset tutkijat ottivat näytteitä sekä terveistä että keliakiaa sairastavista koehenkilöistä gliadiinin (ts. vehnän gluteenin) nauttimisen yhteydessä. Tutkimuksessa todettiin gliadiinin haitallinen vaikutus niin keliaakikoilla kuin terveilläkin.  – –

Tohtori nimeltä Kenneth Fine on ollut mukana keliakiatutkimuksessa viimeiset 15 vuotta. Miehen kehittämän menetelmän avulla vasta-aineita kuten anti-gliadiini IgAta (immunoglubuliini A) kyetään analysoimaan ulosteesta, jolloin gluteeniyliherkkyys voidaan todeta verinäytettä tarkemmin. Mielenkiintoista Finen havainnoissa on se, että näitä vasta-aineita todettiin jopa 29 prosentilla niin sanotusta terveestä väestöstä.

Keliakia on periytyvä sairaus. Gluteenin huono sietokyky on yhdistetty vahvasti geeniin nimeltä HLA-DQ, eritototen geenin serotyyppeihin DQ2 ja DQ8. Kenneth Finen mukaan jopa 42% Yhdysvaltojen kansalaisista omaa jommankumman näistä tyypeistä. Onkin mahdollista, että gluteeniyliherkkyys on huomattavasti tunnettua suurempi ongelma. Lisätietoa aiheesta löydät Finen artikkelista Early Diagnosis of Gluten Sensitivity: Before the Villi are Gone.

Yllättävät oireet

Gluteeni saattaa aiheuttaa osalle meistä yllättäviä oireita, joiden alkuperää voi olla vaikea jäljittää. Tällaisia oireita ovat muun muassa rasitusastma ja anafylaksia eli tässä tapauksessa WDEIA (eng. wheat dependent exercise induced anaphylaxis). Gluteenin ja astman yhteyttä ei vielä täysin tunneta. On kuitenkin ehdotettu, että gluteeni löytää jollain tapaa tiensä verenkiertoon, mikä aiheuttaa monenlaisia oireita ja ongelmia. Gluteeni voi joillekin aiheuttaa myös iho-ongelmia (atooppinen ekseema, dermatitis herpetiformis, urtikaria eli nokkosihottuma jne). Erityisen vahva gluteenin allergiaa aiheuttava komponentti on omega-5-gliadiini.

Lopuksi

Mikäli sinulla on koskaan ollut jonkin sortin kroonista vaivaa josta halajat eroon, kannattaa ensimmäisenä kokeilla täydellistä viljakieltoa kuukauden ajan. Mikäli vointisi paranee, hienoa – mikäli ei, jatka entiseen malliin. Kokeilemalla et menetä mitään.

Aiemmin mainituissa uutisartikkeleissa Tanya Thomas huomauttaa, ettei gluteenipitoisia viljatuotteita kannata aiheetta korvata gluteenittomilla, sillä ne sisältävät usein enemmän rasvaa, sokeria ja suolaa. Tämä on totta ja mikäli tarve vaatii, itse suosittelen ennemmin luopumaan viljatuotteista kokonaan. Viljattomaan ruokavalioon tottuu nopeasti, ja perustelut viljojen sisältämistä elintarkeistä vitamiineista ja hivenaineista vuotavat kuin Titanicin runko.

En halua kuitenkaan demonisoida yksittäisiä ruoka-aineita. Sanottakoot siis, että oikein valmistettuna ja käsiteltynä viljaruoilla on varmasti aikansa ja paikkansa laadukkaassa ruokavaliossa. Leipurin tiskiltä tai marketin pastahyllyltä näitä ruokia ei kuitenkaan kannata mennä etsimään.

Koko artikkelin ja lähteet löydät täältä

Vuonna 2003 kirjoitin ensimmäistä kirjaani (yhdessä lääkäri  Ilkka Salmenkaidan kanssa), silloin pohdiskelin näin:

Hiilihydraattini otan pääasiassa kasviksista, marjoista, hedelmistä, luonnonjugurtista, raejuustosta ja kefiiristä. Viljaa en ole itseltäni kieltänyt, olinhan hyväkarppi jo vuosia ennen alakarppaamista, olen vain huomannut, etteivät minulle leipä ja puuro enää maistu. Otan mieluummin hillarini kasviksista ja marjoista ja hedelmistä, koska ne eivät turvota minua ja pitävät oloni virkeänä, vilja sen sijaan väsyttää… Olen alkanut epäillä, että on olemassa joku lievempi tai toisenlainen keliakian muoto. Oletan olevani paitsi lievästi laktoosi-intolerantti, myös lievästi keliaakikko.

Oma valintani on se, että olen rajoittanut viljansyöntini tosi vähiin. Syön sitä lähinnä matkoilla, harvoin kotona. Normipäiväni viljansaanti rajoittuu pariin ruokalusikalliseen omatekoista mysliä. Syön niin paljon kasviksia, etten minä sitä kuidun takia tarvitsisi, kunhan vaan tykkään syödä🙂.

VARPUN PERUSMYSLI

  • kauraleseitä
  • hirssihiutaleita
  • maamantelia
  • auringonkukansiemeniä
  • kookoslastuja

Sekoitan tätä perusmysliä myös Bircher Müesliin. Esimerkiksi eilen illalla laitoin valmiit annokset jääkaappiin vetäytymään (maustamatonta, normaalirasvaista luomujukurttia, perusmysliä, vadelmia, erilaisia siemeniä, manteleita ja parapähkinöitä, loraus papaijamehua sekä teelusikallinen hunajaa annosta kohti). Oli hyvää ja kelpasi myös miehelle tänä aamuna.