Mehustan taas! Keväällä se on tarpeen. Kuten jo aiemmin olen kai todennut, eläinrasvassa on nyt jotain ällöttävää. Lueskelin taas Alfred Vogelin kirjaa Luonto, paras lääkitsijä ja valaistuin uudestaan. Onhan se nyt selvää ettei ihohuokosista ulos tunkeva sianrasva kaunista ketään. Pekoni näkyy naamasta.

Vogel ei sanonut niin. Minä sanoin. Ja Varpukin taisi huomauttaa.

Kirjoitti Kukka eilen

Kukka muistelee ihan oikein: viimeksi tavatessamme kerroin hänelle näkeväni ihmisen ihosta hänen ruokavalionsa. Joidenkin ihmisten ihosta puskee eläinrasva, sen huomaa sameana ihonvärinä. Joidenkin ihosta tunkee sokeri, se taas näkyy säkkimäisenä yleisilmeenä. Ja ei,  tämä ei ole tieteellisesti todistettua, enkä ryhdy uskonsotiin asian vuoksi. Kunhan kerron, mitä silmäni ja intuitioni ovat minulle ilmaisseet.

Sen sijaan oliiviöljy saa havaintojeni mukaan ihon hehkumaan. Kuvista päätellen niin saattaa vaikuttaa myös kookosöljy, joten voi olla ettei kysymys todellakaan kulje akselilla tyydyttynyt rasva (jota kookosöljy on) – tyydyttymätön rasva, vaan akselilla eläinrasva – kasvirasva. Rasvaton ruokavalio näkyy sitten hilsehtivänä ihona, joten se on kaikkein huonoin vaihtoehto.

Sisäiseen kauneudenhoitoon suosittelen joka tapauksessa oliiviöljyä. En pekonia ja rasvaisia juustoja. (Mikä ei tietenkään tarkoita, ettei niitä saisi syödä, vaan sitä ettei niitä kannata syödä joka päivä, jos haluaa kauniin ja säteilevän ihon.)

LUE LISÄÄ tästä ja muista (nais)terveyteen liittyvistä polttavista aiheista:

Koko naisen terveys