En tiedä teistä muista, mutta minä ainakin olen jo vuosia kummastellut näitä makroravinneprosenttien ilmaisuja, kun oikeasti aniharva tietää, minkä verran syö mitäkin… Minä tiedän aika hyvin, koska olen useita kertoja seurannut asiaa ja kirjannut tavalliset syömiseni prodexin avulla.

Tänään viimeksi juutuin pohtimaan asiaa, kun luin (tsiljoonannen kerran), että proteiinia pitäisi liikkujan saada 1,6 g – 2,5 g /painokilo / vrk (tässä ohjeessa ei tosiaankaan puhuttu kehon rasvattomasta kilomäärästä vaan henkilön painosta), mutta ei enempää kuin 15-20% kokonaisenergiamäärästä.

Otetaan laskuesimerkkiin kuvitteellinen naishenkilö nimeltä ”Varpu”, joka painaa 74 kiloa. Hän syö päivittäin 100-160 g proteiinia, mikä tekee 1,35 g – 2,2  g /painokilo. Tämä ”Varpu” siis saa 400 – 640  kcal päivässä proteiineista. Hän syö hiilihydraatteja 100-140 g päivässä, mikä tekee kilokaloreissa 400 – 560 kcal, lopun energian hän ottaa rasvasta, jota hän syö 54 – 72 g päivässä, mikä tarkoittaa 480 – 640 kcal.

Esimerkkipäivä 1:

”Varpu” syö sinä päivänä 120 g proteiinia, 100 g hiilareita ja 72 g rasvaa. Se tarkoittaa 480 kcal + 400 kcal + 640 kcal. Yht. 1520 kcal. Mikä on hänen ikäiselleen istumatyötä tekevälle ok määrä sellaisina päivinä, jolloin liikuntaa ei juurikaan tule harrastettua. Se tarkoittaa 31,6% proteiinista, 26% hiilareista ja 42% rasvasta.

Esimerkkipäivä 2:

”Varpu” syö 140 g proteiinia, 140 g hiilareita ja 63 g rasvaa. Se tarkoittaa 560 kcal proteiinista, 560 kcal hiilareista ja 560 kcal rasvasta. yht.1680 kcal. Ja noin 33% kutakin makroravinnetta.

Esimerkkipäivä 3:

”Varpu” syö 160 g proteiinia, 140 g hiilareita ja 63 g rasvaa. Se tarkoittaa 640 kcal proteiinista, 560 kcal hiilareista ja 560 kcal rasvasta. Yht. 1760 kcal. Sillä seurauksella, että hänen proteiininsaantinsa ylittää 36%. Kun kuitenkin kyseessä on kahvakuulapäivä (kuvitteellinen ”Varpu” treenaa kahvakuulilla), runsaampi proteiininsaanti on perusteltua. Ja kuitenkin se on vielä grammamääräisesti alle suositellun ylärajan…

Aivan samanlaisiin tulkintavaikeuksiin olen törmännyt, kun olen vaihdellut ajatuksia lääkäri Aki Loikkasen kanssa. Kun olen kertonut, että ruokavaliossani on noin 30% hiilareita, hän kauhistui ja sanoi, että siinä saa jo aika paljon pistellä leipää. Kun minä vastasin, ettei välttämättä yhtäkään palasta, hän ei tajunnut minua. Jossakin vaiheessa ymmärsin, ettei hän laske hiilareiksi muita kuin tärkkelys- ja tärkkelys-sokerituotteet (leivän, pastan, perunan jne.).  Jossakin keskustelussamme olin huomaavinani, että lääkäri Timo Kuusela tekee samoin.

JOS erehtyisin jonakin päivänä syömään tähän vuoteen asti suositellut 7 palaa leipää päivässä, kaksi perunaa, pienen annoksen pastaa, marjoja ja hedelmiä sekä maitotuotteita (ja sitten vielä se ruokapyramidin korvapuusti päälle), hiilareista saamani energiamäärä nousisi varmastikin 80%:iin. Tosin todennäköisempi vaihtoehto olisi, että koko syömisteni energiamäärä nousisi.

Mitä tällä tajunnanvirralla yritän kertoa?

Lyhyesti sitä, että prosentteina ilmaistut syömisten määrät eivät kerro oikein mitään. Koska ihmiset eivät tiedä omia ”prosenttilukujaan”, he eivät osaa soveltaa sellaisia ohjeitakaan. Tai, jos heitä pyydetään kertomaan, miten he käytännössä syövät, aniharvalla on oikeasti antaa paikkansapitävät prosenttiluvut.

Ja sittenkin saattaa käydä niin kuin ”Varpulle”, että hän syö proteiinia reippaasti yli suositusten – ja samaan aikaan suositusten mukaan…