Pyörälimme eilen Bad Nauheimiin. Aamun uutiset olivat taas niin ahdistavia, että piti keksiä jotakin, mikä vie ajatukset ihan muualle.

Ensimmäinen ilonaihe löytyikin pian: naapurikaupungissa Bad Homburgissa maakreivin puistossa oli uskomattoman hienoja pensasveistoksia.

Meiltä on Bad Nauheimiin hiukan vajaat kolmekymmentä kilometriä. Enimmäksi osaksi sinne kulkee pyöräteitä, pitkät pätkät ihan metsässä (valitettavasti moottoritien melualueella). Mutta metsässä oli vähän kulkijoita. Enimmäkseen vain me kaksi ja metsäkauriit.

Kauris höristelee korviaan ja vahtii meitä turvallisen etäisyyden päässä.

Tässä syntyy suolaa. Seinämä on turvetta, johon maaperästä pumpataan suolapitoista vettä. Kaikki Bad-alkuiset kaupungit Saksassa ovat sellaisia, että niissä on luonnon mineraalilähteitä maaperässä. Lähteiden ympärille on sitten kasvanut kylpyläkaupunki, jossa ihmiset käyvät toipumassa sairauksistaan ja siemailemassa lääkärin määräämiä mineraalivesiä.

Kylpyläkaupungeissa on oma ainutlaatuinen porvariston hillitty charminsa.

Bad Nauhemin keskustan Kurpark (terveyskuuripuisto) on valtavan suuri ja upea. Se muistuttaa hyvin paljon Münchenin Englantilaista puutarhaa. Puutarhaan on rakennettu lammen ympärille lukuisia levähdyspaikkoja, joissa voi kalastaa, olla picknickillä tai muuten vain loikoilla aurinkotuoleissa. Puistossa on tieysti lukuisia terassiravintoloita. Me piipahdimme Schwyzer Hüslissä (sveitsinsaksaa ja tarkoittaa sveitsiläistä taloa). Siellä oli myynnissä itseleivottuja kakkuja, ja tein tämänvuotisen kakkupoikkeaman. Söin juustokakkua kirsikkahillon kanssa. Se oli kyllä hyvää, mutta seuraukset olivat arvattavissa: sokeriin tottumaton kroppani kehitti hirmuisen sokeripiikin ja sitä seuraavan romahduksen. Ei tainnut olla kaikkein viisain veto ennen kolmenkymmenen kilometrin paluumatkaa…😀

Kylpyläkaupunkien mineraalilähteiden ympärille on usein rakennettu temppelin kaltaisia rakennelmia, osa on peräisin alunperin roomalaisajalta. Tämä mineraalivesitemppeli restauroitiin sata vuotta sitten.

Terveysvettä juodaan joko lääkärin määräämä annos päivässä tai ilman lääkärinmääräystä korkeintaan 1 dl. Yleensä nämä vedet maistuvat vahvasti suolalle ja raudalle, mitään erityisen herkullisia ne eivät ole.

Bad Nauheim mainostaa olevansa Euroopan Elvis-kaupunki. Elvis suoritti asepalveluksensa täällä vuodesta 1958 vuoteen 1960. Elviksen muistomerkki kerää yhä ”pyhiinvaeltajia”. Parhaillaan kaupungissa on meneillään Elvis-viikot.

Paluumatkalla ajelimme sään uhreina aivan kuten M.A. Numminen kuvailee (linkistä kiitos Hilkalle!) videossaan Fahrradfahren ist notwendig. Me kastuimme läpimäriksi rankassa sadekuurossa.

.