Rentokarppina on oikein kiva herkutella :D!  Ehkä karjalaisten sukujuurieni vuoksi pidän kovasti tattarin mausta.

TATTARIVOHVELIT

  • 1/2 l luomutäysmaitoa
  • 2 dl tattarijauhoja (minun ohjeissani mitat ovat aika lailla suuntaa-antavia, en koskaan mittaile oikeasti)
  • 2 luomumunaa
  • 1 rkl maamantelia
  • 1 rkl kauranleseitä
  • ripaus kuivattua steviaa
  • ripaus ruususuolaa
  • Päälle: vadelmia ja kermavaahtoa
  • Paistamiseen vohvelipannulla: luomuvoita

VIRPIN TATTARIPIIMÄRIESKA

  • 3 dl tattarisuurimoita
  • 1 l piimää (asidofilus)
  • 1 dl tattarijauhoja
  • 2 munaa
  • 50 g sulatettua voita
  • suolaa

Liota tattarisuurimoita vedessa 2 tuntia (miel. yön yli). Kaada ylimääräinen vesi pois. Lisää joukkoon piimä.
Sekoita joukkoon tattarijauhot, munat, sulatettu voi ja suola. Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 175 – 200 asteessa kullanruskeaksi.

Sain tämän reseptin lukijaltani (kiitos Virpi!)  ja kokeilin kesälomalla. Taisin laittaa hiukan enemmän jauhoja (minulla ei oikein ole käsitystä, millainen rieskataikinan kuuluisi olla). Hyviä niistä tuli! Virpi itse kirjoitti ostavansa aina tattarijauhot rajan takaa Venäjältä. Ne ovat karkeammiksi jauhettuja kuin suomalaiset (tai saksalaiset tattarijauhot).

ILTALEHDESSÄ uutisoitiin viime viikolla:

Tattarin viljely on tuplaantunut parissa vuodessa. Tuotanto ei silti riitä kattamaan kysyntää.

Viime vuonna tattarin viljelyala oli 1 400 hehtaaria eli suurempi kuin koskaan 1900-luvulla.

Nykyisin tattaria viljellään ylivoimaisesti eniten Pirkanmaalla, kun aiemmin tärkein tuotantoalue oli Itä-Suomi. Pirkanmaan osuus koko maan viljelyalasta on neljäviidesosaa.

Kuluttajien lisäksi myös viljelijät ovat kiinnostuneet tattarista. Vetonaulana ovat erityisesti edulliset tuotantokustannukset.

– Tattaria ei saa juuri lannoittaa, eikä sille oikeastaan ole torjunta-aineita, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Keliaakikot kiinnostuivat tattarista

Olen kirjoissani useinkin kirjoittanut tattarista:

Tattari

Tällä ”köyhien leivän” raaka-aineella on omintakeisen näköinen kolmikulmainen siemen. Se on perinteisesti kasvanut köyhässä hiekkamaassa ja menestyykin vain käsittelemättömässä maassa. Tattari ei ole varsinainen vilja vaan tatarkasvi. Se on peräisin tataarien keittiöstä ja alun perin tattari lienee kiinalainen kasvi. Tattari kasvaa myös luonnonvaraisena. Suomessa sitä on viljelty varsinkin Itä-Suomessa 1700 -1800-luvuilla.

Tattari sisältää rutiinia, flavonoidia joka suojelee vapailta radikaaleilta ja auttaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä. Rutiini estää C-vitamiinin hapettumista, ehkäisee laskimovaivoja ja vahvistaa sidekudosten verisuonia. Tattari on emäksinen ruoka, joka poistaa elimistöstä liikaa happoa. Se sisältää B-vitamiineja, kalsiumia, fosfaatteja ja kaliumia. Sen lysiinipitoisuus on korkeampi kuin perinteisillä viljoilla.

Tattari leipoutuu huonosti, joten leivottaessa noin 10-20 % reseptin jauhomäärästä voi olla tattarijauhoja, loput muita jauhoja. Tattarin käyttö saattaa supistaa verisuonia, joten korkeasta verenpaineesta kärsivien ei pitäisi syödä tattaria joka päivä.

Aiempia ruokajuttujani:

Viiden energian sääntö

Oranssi ruokaviikko

Suomalais-saksalais-meksikolainen patakukko

Mainokset