Olen viime aikoina lukenut jo useammastakin lähteestä ilmeisesti karppimyytteihin kuuluvan legendan siitä, miten söimme ennen.
Muuten oikein mainiossa Sofie Hexebergin kirjassa Ruoalla terveeksi – uusi elämä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla väitetään, että
Metsästäjä-keräilijöitten piti saada ravinnostaan enemmän energiaa kuin he kuluttivat sen hankkimiseen. Sen takia heidän oli mietittävä, mitä kannatti metsästää tai kerätä ja kuinka paljon siihen kului energiaa. He metsästivät mieluummin isoja eläimiä kuin pieniä, söivät mieluummin lihaa kuin kasviksia ja suosivat rasvaista ravintoa vähärasvaisen sijaan.
Taija ja Jani Somppi puolestaan kirjoittavat kirjassaan Parantavat rasvat:
VHH-ruokavalio pohjautuu maailman vanhimpaan ja ihmisen historiassa ylivoimaisesti eniten käytettyyn ruokavalioon, joka ajan saatossa on kehittynyt hieman monipuolisemmaksi. Kivikautisten esi-isiemme ruokavalio sisälsi todennäköisesti länsimaista ruokavaliota enemmän eläinproteiinia mutta oli siitä huolimatta kehon happamuutta aiheuttavilta ominaisuuksiltaan neutraalia, koska se sisälsi runsaasti kasviksia, juuria, juureksia ja hedelmiä.
Ensinnäkin minusta tuo jälkimmäinen virke on ristiriidassa aiempaan. Näissä molemmissa vhh-kirjoissa rajoitetaan hedelmien ja maan alla kasvavien kasvisten syöntiä. Toisekseen väite vähähiilihydraattisesta metsästäjä-keräilijäruokavaliosta on vähintäänkin epätarkka, ellei peräti epätosi.
Katsotaanpa mitä sanovat tutkijat:
Antropologi Robert L. Kelly esittää kirjassaan The Foraging Spectrums – Diversity in Hunter-gatherer Lifeways taulukon Environment and Diet. Taulukossa kerrotaan eri metsästäjä-keräilijäkulttuurien ravinnon jakautuminen metsästyksen, keräilyn ja kalastuksen välillä. Ääripäässä ovat arktiset inuitit (puhekielessä nk. eskimot) joiden ruoasta 40% saatiin metsästämällä, 50% kalastamalla ja 10% keräilemällä, ja toisessa ääripäässä esimerkiksi lämpimän vyöhykkeen clenchut, joiden ruokavaliosta 85% koostui keräilystä ja vain 10% metsästyksestä ja 5% kalastuksesta (heillä esiintyi myös jonkin verran viljelyä). Mutta täysin samankaltaisten ilmastotyyppialueiden välilläkin löytyy eroja, alueilla joiden vuotuinen keskilämpötila oli samoissa lukemissa, metsästyksen osuus saattoi vaihdella 10%-80% välillä. Kun siirrytään hiukan lämpimämpiin ilmastotyyppeihin (keskilämpötila noin 14 °C) vaihtelu on yhä suurempaa, keräilyn osuus saattaa olla mitä tahansa 10%-80% välillä.
Kelly kirjoittaa:
While many hunter-gatherers do depend primarily on plant food, table shows the range of variability in hunter-gatherer diets. Gathered food, for example, consists mostly of plant food, but can include small mammals and shellfish.
Tilastoinnin virheitä saattaa tulla raportoinnista, osa datasta on koottu havainnoimalla, osa on tutkittua energiansaannin jakautumista, lisäksi tilastoa vääristää se, että metsästäjä-keräilijät tekivät myös laajasti vaihtokauppaa ruoalla. Tästä aiheesta on kirjoittanut esimerkiksi Chris Masterjohn, joka on purkanut maasai-myytin kaksiosaisessa kirjoituksessaan: vastoin tarinaa maasait söivät kyllä muutakin kuin verta ja maitoa. Tuo myytin mukainen dieetti koski vain sotureita ja heitäkin vain yhdessä elämänvaiheessa. Ja kuten Masterjohn kirjoittaa: myös maasainaiset ovat olemassa ja he ovat aivan yhtä maasai kuin miehetkin. Niinpä maasaitten ruokavalioon kuului myös banaaneja ja hunajaa jne.
19 lokakuun, 2011 at 16:04
Mielenkiintoinen artikkeli.
TykkääTykkää
31 lokakuun, 2011 at 18:26
ihmisethän tulivat afrikasta jossa syödään enemmän niitä hiilareita. Kannattanee katsoa mitä alkuasukkaat syövät afrikassa..
TykkääTykkää
31 lokakuun, 2011 at 18:30
no sitäpä lähden tutkimaan Kalahariin ensi toukokuussa 🙂
TykkääTykkää
1 marraskuun, 2011 at 09:41
Se mikä näitä kaikkia primitiividiettejä yhdistää on viljojen, siemenöljyjen ja sokerin vähäisyys… Myös liikuntaa on runsaasti. Olisiko niin että ihmisen aineenvaihdunta käsittelee sujuvasti varsin erilaisia makroravinnejakaumia jos tiettyjä sopimattomia ravintoaineita (jotka voisi ehkä yhtä hyvin laskea jopa toksiineiksi) vältetään ja liikuntaa on riittävästi?
TykkääTykkää
1 marraskuun, 2011 at 09:49
Siemenöljyjä he saivat siemenistä ja pähkinöistä. Villiviljoja he söivät pieniä määriä sekä joissakin kulttuureissa harrastivat myös pienimuotoista viljelyä. Eivät he käyttäneet myöskään voita kuten eivät siis mitään muutakaan lisättyä rasvaa (ja sen seurauksensa heidän ruokavalionsa oli kyllä usein vähärasvainen, inuiteja ja muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta), eivätkä suolaa muuta kuin merten rannoilla, ja silloinkin huomattavasti vähemmän kuin nykyihminen. Lisättyä sokeria he eivät saaneet ruoastaan lainkaan, mutta söivät kyllä luonnostaan sokerisia ruoka.-aineita aina kuin oli mahdollista, esimerkiksi villihunajaa ja hedelmiä.
Itse ajattelen, että ihmisen elimistö sopeutuu mitä erilaisimpiin makroravinnejakautumiin, kunhan niiden lähteet ovat luonnolliset ja jalostamattomat – ja kuten totesit: liikuntaa on tarpeeksi.
TykkääTykkää
1 marraskuun, 2011 at 09:52
Miksiköhän luullaan että ihmisten piti miettiä mitä syödä ja välttää joitain ruokia? Uskoisin että kaikki mitä vaan löytyi syötiin.. Kun on ruokaa usein niukasti niin kaikki kelpaa..
Kyllä on uskomatonta spekulaatiota näillä menneisyyden tulkitsijoilla. Tuntuu vaan että yritetään vain puolustella omia hienoja dogmia jotka tietenkin ovat ainoita oikeita ja kaikille sopivia..
TykkääTykkää
8 joulukuun, 2011 at 17:45
Suurimmassa osassa kasviksista, ainakin niistä mitä nykyään syömme, on kovin vähän hiilihydraatteja. Hedelmissä on enemmän, mutta toisaalta niitä on jalostettu sokeripitoisemmiksi. Kuitenkin esim. omenoita tai kuorittuja appelsiineja pitäisi syödä yli kilo että niistä saisi edes 100 g hiilareita. Hunajassa on tietysti todella paljon, mutta senkään syöminen ei varmaan ollut jokapäiväistä. Jotkut juurekset saattoivat olla tärkkelyspitoisia, mutta kuitenkin… kaikesta päätellen kivikauden ihminen söi enimmäkseen vähähiilihydraattisesti vaikka ei vältellytkään hedelmiä.
TykkääTykkää
8 joulukuun, 2011 at 20:01
Noinhan sitä voisi ihan loogisesti ajatella, mutta antropologisten tutkimusten mukaan kuitenkin iso osa metsästäjä-keräilijöiden ruokavalioista oli runsashiilihydraattisia (viittaan tuohon kirjoituksessani mainittuun yhteenvetoon). Rasvan saanti oli vähäisempää siksi, ettei niihin kuulunut lisättyä rasvaa, vain rasvat luonnollisessa ympäristössään (esim. sisäelimet, pähkinät jne.)
Hiilihydraattien laatu sen sijaan oli kokonaan toinen.
TykkääTykkää
5 tammikuun, 2012 at 16:35
Ihminen on karpannut 65 miljoonaa vuotta, silloin kehittyi ensimmmäinen kädellinen, pieni alkuapina, elää vieläin Afrikassa. Ihmisellä on yhteiset esivanhemmat 7 miljoonan vuoden takaa karvaisten kanssa, siitä alkoi ihmiseksi kehittyminen. Viljanviljely alkoi Lähi-idässä 10 000 vuotta sitten, silloin alkoi hiilareiden tankkaus, Suomeen se tuli ehkä 3500 vuotta sitten aikaisintaan, enemmässä määrin vasta muutama sata vuotta sitten. Peruna tuli Pommerin sodasta 1600-luvulla Suomeen. Margariinia alettiin valmistaa turhaksi jääneessä kynttilätehtaassa laardista, myöhemmin kai kasvirasvoista 1800 luvun lopulla. Syy oli Thomas Alva Edisonin, hän keksi hehkulampun, ja kynttilöiden menekki romahti. Margariinia ei alettu valmistaa ihmisen tarpeiden vuoksi, vaan kynttilätehtaan toimeentulon vuoksi. Siksi margariini onkin turhin elintarvike ja sen myyntiä yritetään vauhdittaa teollisuuden, lääketehtaiden, lääkäreiden, Sydänliiton ja Diabetesliiton sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen salaliitolla Suomessa. Oppi otetaan USA:sta, Unileveriltä ja lääketehtailta. Lääketiede ei ole todistanut margariinia terveelliseksi.
Eli, mössöruokakulttuuri on Suomessa todella nuorta, 200-300 vuotta vanhaa ja sitäkin nuorempaa, todellisuudessa vasta 20-50 vuotta vanhaa. Tulos on nähtävissä, energiajuomat menee kaupaksi, nuoret väsyy kouluissa, 2-tyypin diabetes lisääntyy, statiinilääkkeiden myynti on 44-kertaistunut v. 1995-2006. Sydänsairauksien lasku on miltei pysähtynyt statiinilääkkeiden myyynnin kiihtyessä. Diabeetikot syövät hiilareita hullun lailla, terveydenhoitohenkilökunta syöttää diabeteslääkkeitä heille samanaikaisesti. Hölmöläisten hommaa.
Ajattelevat, terveydestään huolehtivat ihmiset leimataan hulluiksi, siis karppaajat.
Puska, Uusitupa ja Fogelholm koheltavat sen minkä ehtivät, heidän toimensa ovat hullumpia kuin Duudsonit televisiossa. Ja kansa sairastuu enetistä enemmän. Syöpää aiheuttavan natriumnitraatin ja -nitriitin (E251, 250) käyttö sallitaan, koska kansaa huijataan syömään sillä värjättyä lihaa, lihavalmisteita ja makkaraa. Liha ei ole vaaralllista, vaan näillä aineilla punaiseksi värjätty liha.
TykkääTykkää
5 tammikuun, 2012 at 16:40
Mihin perustat tietosi ihmisen karppievoluutiosta? Antropologin ja suomalais-ugrilaisen kansatieteilijän koulutuksessani en tuollaiseen tietoon törmännyt…
TykkääTykkää
6 tammikuun, 2012 at 09:04
Lyhyesti: kädellisten nisäkkäiden menestys on johtunut kaikkiruokaisuudesta ja suuresta kyvystä adaptoitua erilaisiin ympäristöihin. Eli semmoinen pieni ajatusharha on nyt karppimytologiaan pujahtanut: eivät metsästäjä-keräilijät käyttäneet lisättyä rasvaa eli rasvan kokonaismäärä oli kuitenkin kohtuullinen, ja iso osa luonnonkansoista on syönyt runsashiilihydraattisesti.
TykkääTykkää
6 tammikuun, 2012 at 20:24
Varsin hyvä kommentti! Kädelliset ova sopeutuvia. Eräällä työhyvinvointikurssilla luennoitsija sanoi, että käsillä tekeminen on kaikkein suurinta älykkyyttä vaativaa. Minulle se ei sillä kertaa valjennut. Mutta, kun ajattelen, miten pieni osa eliöistä on kädellisiä, ihminen, ihmisapinat (mitkä niistä) apinat. Siihen jäi kädellisten määrä, ei ole muita kädellisiä, kuin ihminen ja apinat. Minä kuvittelin, että ajattelu vaatii suurinta älyä. Toki vaatiikin, mutta kuinka monta kädellistä lajia on maailmassa?
TykkääTykkää
6 tammikuun, 2012 at 20:30
Ei Sun kaan koulutus varmaan ollut täydellistä. Mitä enemmän itse olen opiskellut, sitä varmemmaksi olen tullut siitä miten vähän minä tiedän. Tässä on perustelu. Ja, todellakin, kun ajattelen suomalaisten ja ihmisten, apinoidenkin kehitystä, kyllä he karppasivat. Söivät raakana kaiken hiilihydraatin, se on karppausta. Raa’assa hiilihydraatissa on alhaisempi glykeeminen indeksi kuin kypsennetyssä. Siinä on vissi ero. Sama kuin raaka potaatti, keitetty ja ranskis on tosi pahis, sitä ei syö kuin 45v. kuoleva Puskaradiota kuunteleva, Uusituvan Fogelhoima taakseen loistavan
tulevaisuuden jättänyt lääkäriä pelkäävä suomalainen
TykkääTykkää
9 tammikuun, 2012 at 08:53
”Söivät raakana kaiken hiilihydraatin, se on karppausta.” LOL, sitä oppii kaikenlaista.
TykkääTykkää
9 tammikuun, 2012 at 09:41
Luen parhaillaan kirjaa The Cambridge Encyclopedia of Hunters and Gatherers, siinä arvostetut antropologit S. Boyd Eaton ja Stanley B. Eaton III analysoivat aihetta ”Hunter-gatherers and human health”. Heidän mukaansa eskimot ovat harvinainen poikkeus metsästäjä-keräilijöiden joukossa, eikä heidänkään ruokavalionsa sisältänyt yhtä paljon rasvaa kuin keskivertoamerikkalaisella tänä päivänä.Boydien yhteenveto on, että jos haluaa parantaa terveydentilaansa ja siirtyä syömään kuten metsästäjä-keräilijät, ruoasta 50-60% pitäisi ottaa hiilihydraateista (marjoista, hedelmistä, kasviksista, hyvin vähäisessä määrin viljasta (ts. pikkuannos jalostamatonta tärkkelystä tyyliin vrt. villivilja tai pienimuotoinen viljely, jota metsästäjä-keräilijät harrastivat), 20%-30% proteiinista ja vain 20% rasvasta. Tämä siksi, että riistaliha on luonnostaan vähärasvaista verrattun tehotuotettuun lihaan, sisäelimiä ei syöty niin paljoa, että ne olisivat muuttaneet kokonaisrasvansaannin määrän toiseksi. Lisättyä rasvaa ei syöty.
Metsästäjä-keräilijät eivät syöneet pelkkää raakaravintoa, he tunsivat erilaisia ruuan kypsentämistapoja.
TykkääTykkää
9 tammikuun, 2012 at 10:20
Tuohan vastaa juuri sitä, mitä tuossa yritin kertoa. Kasvikset raakana syötyinä niillä on alhaisempi glykeeminen indeksi kuin kypsennettyinä. Perunankin keittosuositus perustuu ruoan riittävyyteen eli rehuyksikköarvoon, mikä on yleinen tuotantoeläimillä käytetty indeksi. Ohran rehuyksikköarvo on 1 ry/kg, kauran 1,2 kg/ry. Eli kauraa tarvitaan 1,2 kg vaikkapa sian ruokintaan, jotta se saa saman energiamäärän, kuin 1 kg:sta ohraa. Ihmisen ja sian ruoansulatus ja ravinto vastaavat pitkälti toisiaan, kumpikin on sekaruoan käyttäjä, eli pystyvät hyödyntämää monenlaista ravintoa, pääasiallinen jako on kasvis- ja eläinperäinen ravinto. Kumpikin voi hyödyntää täysin molempia. Nauta pystyy hyödyntämään täysin raakaa perunaa. Sika sen sijaan ei pysty niin hyvin kuin keitettyä. Siksi sialle perunat on perinteisessä kotiruokinnassa keitetty. Sama on ihmisellä, juuri glykeemisen indeksin vuoksi, eli hyödynnettävyyden vuoksi perunat keitetään ihmiselle, koska ihminen paremmin pystyy sen silloin hyödyntämään kuin raakana. Tämä ajatus on tehty aikana, jolloin ruoasta on ollut pulaa. Ja silloin se toimii loistavasti. Eli, ihminen pystyy elämään pelkällä perunallakin. Peruna on erinomainen raaka-aine ihmiselle ja todella monipuolinen ravinnonlähde. Mutta, nykyaikana ylensyönti, ruoan liiallinen saatavuus, liikkumattomuus, runsas hiilihydraattien saanti mm. alkoholista on saanut aikaan sen, että nykyihmisen tulee karttaa kypsennettyjä ja ns. helppoja hiilihydraatteja viimeiseen asti. Eli, ihmisen ravitsemus on mennyt täysin väärään suuntaan.
Amerikkalaisten ruokavaliosta pääsin nauttimaan v. 2007 USA:n matkallani ja koin järkytyksen. Ravintola-aterian pohjana oli vaalea leipä, runsaasti voita ja perunaa, no, lihaa kai siinä oli ja hiukka kasviksia. Minulta se valitettavasti jäi suurimmaksi osaksi syömättä. Sitten lihankin he maustavat makeaksi. Lihaleikkeessä saattoi olla 10 eri makeutusainetta hunajasta lähtien. No, onhan meilläkin lihavalmisteet tehty syömäkelvottomiksi natriumnitriitilläa (E250) ja natriumnitraatilla (E 251) värjäämällä ne näillä aineilla punaisiksi. Se on nykyisin pelkästään värjäysaine, botuliniumin vaara on hyvin pieni. Tai, jos se vaara on olemassa, silloin tuotantojärjestelmässä on virhe, eikä sellaista lihaa pidä käyttää ravinnoksi. Ne nimittäin muodostavat elimistössä valkuaisaineiden kanssa nitrosoamiinia, ja se on syöpää aiheuttava aine. C-vitamiinin sanotaan estävän sen vaikutuksen. Itse en kuitenkaan nykyään enää koskaan osta lihaa, missä lukee: säilöntäaine E 250 tai natriumnitriitti, molempia käytetään. Sitä sanotaan säilöntäaineeksi, mutta sen todellinen tarkoitus on värjätä harmaa liha punaiseksi, jotta se menee kaupaksi.
TykkääTykkää
17 maaliskuun, 2014 at 18:29
Ei ihminen ole karpannut 65 miljoonaa vuotta; ihminen – tai Homo -suku – syntyi 2,5 milj vuotta sitten. Kun se alkoi ensin käyttää hyväkseen haaskoja ja sitten myöhemmin metsästämään. Oli monta apinalajia Afrikassa, toiset erikoistuivat juurien ym. syöntiin (myllynkiviposkihampaat) toiset lähtivät ihmistymisen tai ainakin Homo-suvun tielle.
Tästä on kaksi erinomaista tiivistelmää: Glynn Isaac: ”keskinäinen jako loi ihmisen”. Mary Leakey: ”leiripaikka loi ihmisen”.
Mutta oikeastaan ihminen syntyi vasta paljon myöhemmin, kun syntyi yhteiskunta, eli pyynti-keräilykulttuurin heimo.
Meidän geeniperimä kuitenkin on aikasemmalta ajalta.
Suokaa anteeksi, aihe on mulle rakas.
TykkääTykkää
17 maaliskuun, 2014 at 18:34
Siis ihminen syntyi n. 60.000 vuotta sitten, toisaalta on merkkejä jo esim. 120.000 vuotta sitten. Ihmismieli, innovatiivinen kultuuri. Kuitenkin meidän aineenvaihdunta ja geeniperimä on kehinnyt ajalta n. 2,5 milj vuotta sitten. Mutta missään tapauksessa ei 65 milj vuotta sitten.
Tästä on tietysti sekaannusta, mutta ymmärtääkseni tieellinen konsensus on niin kuin sanoin. Sanoin myös jotain mitä ei ole sanottu, mutta se on eri juttu.
TykkääTykkää