Miten paljon hyvää tekisikään naisten mielenterveydelle ja itsetunnolle ryhtyä pitämään säännöllisiä ”Tänään miellytän vain itseäni” -päiviä. Mieluiten kerran viikossa, mutta edes kerran kuukaudessa?

Olen itse sillä tavalla aivovammainen, että minulla on hyvin heikosti kehittynyt miellyttämisen tarve (attityydini on pikemminkin ”ota tai jätä”), mutta toisissa naisissa sen piirteen havaitsee usein. Tosi usein.

Toisista ihmisistä välittäminen ja empatia eivät tarkoita samaa kuin miellyttämisen tarve. Usein miellyttämään alistuvassa ihmisessä saattaa aistia pinnanalaista vihamielisyyttä. Ja ainakin semmoista kuonaa kertyy, jos liian kauan elää toisten ihmisten ehdoilla.