Eilen halusin keksiä jotakin uutta, ruokaa jollaista en ikinä ole laittanut. Niinpä kehittelin leikki-intialaisen aterian kahdelle:

Kuvassa ukon annos. Mun annos oli kolmanneksen pienempi, ei siksi että olen nainen vaan siksi että olen pienempi.

Tarvitset:

  • patalihoja (meillä saksanhirveä ehkä 300 g)
  • kikhernejauhoa (tai soijajauhoa tms.)
  • tandoori masala -maustetta
  • voita ja oliiviöljyä (oikeaoppisesti pitäisi olla tietysti gheetä)

Lisukkeeseen:

  • 1 dl mustia linssejä
  • 1 parsakaali
  • 1/2 dl kermaa
  • currymaustetta

Huuhtelin veret lihanpaloista [David Khayat esittää kirjassaan näkemyksen hemoglobiinin osuudesta tietyntyyppisten syöpien puhkeamisessa, josta on eläinkokeilla tehtyä tutkimusnäyttöä. Hän on listannut ohjeen hemoglobiinin karttamisesta ja lihan ”lepuuttamisesta” ennen tarjoilua omiin syövänehkäisysuosituksiinsa. Khayat huomauttaa, että jos haluaa syödä pihvinsä verisenä, kannattaa ottaa heti aterian jälkeen kalkkitabletti, joka torjuu hemoglobiinin syöpäriskin. Sisäinen skeptikkoni huomauttaa, että Khayat on ymmärrykseni mukaan juutalainen ja noudattaa traditiota juutalaisesta teurastuksesta, jossa veri valutetaan teuraseläimestä pois. Yhtäkaikki noudatan kuitenkin ohjetta.]

Keitin lihapalaset maustamattomassa vedessä. Sekoitin lautaselle kikhernejauhoon hiukkasen suolaa ja reilummin tandoori masala -maustetta (ei sisältänyt keinotekoisia väriaineita). Kierittelin lihapalat jauhoissa ja paistoin sitten voi-oliiviöljyseoksessa rapeiksi.

Lisukkeeksi keitin mustia linssejä ja parsakaalia, joihin lisäsin kermaa kun olivat kypsyneet, kuumensin ja maustoin ripauksella suolaa ja runsaalla currylla.

Ukon tuomio oli: ”Hyvää. Eikä tää mitään leikki-intialaista ollut! Mehän ei syöty pyhää lehmää, vaan pyhää saksanhirveä.”

MOT. Miehen logiikka….