Kuvalinkistä kiitos Mikolle!

Vastikään minua syytettiin aika hassusta asiasta: en ole linkittänyt blogiin, jota en lue. Siitä juohtui mieleeni ajatus kirjoittaa blogeista, joita luen (ja joihin tietysti aina linkitän, jos niitä lainaan).

En ehdi seurata yhtään blogia niin tarkkaan, että lukisin jokaikisen postauksen. Mikä on vahinko, sillä haluaisin kyllä ehtiä. Todennäköisesti tässä on priorisoinnin paikka. Vähemmän facebookia ja enemmän blogosfääriä? Toisaalta naamalan kautta näen linkkejä, joita en muuten tule lukeneeksi, sitä kautta huomaan useimmat kiinnostavat päivitykset. Lisää tunteja vuorokauteen – tai pienempi yöunen tarve vai vähemmän netin ulkopuolista elämää?!  Hitaampi julkaisutahti ei ole optio…

Mutta niitä bloggaajia, joita seuraan, yhdistävät muutamat yhteiset tekijät. Osan niistä olen määritellyt kirjoituksessani Parviäly ja parvitunne

Tänä aamuna mietin käsitettä parviäly, ja tunsin halua laajentaa konseptia. Olen aika tietoisesti verkostoitunut vuosien mittaan nettitoimijoiden kanssa, jotka levittävät tervejärkistä, maanläheistä ja positiivista sanomaa ympärilleen. Kutsutaan sitä nyt sitten vaikka parvitunteeksi (ilmaisu ei ole hyvä, enkä ole siihen tyytyväinen, joten jos joku keksii paremman, otan kiitollisuudella vastaan). Tarkoitan tällä bloggaajia, joiden suurin missio ei ole “meitsi ja meitsin ego ja nokkelat ajatukset aihepiiristä”, vaan jotka pohdiskelevat ja tarkkailevat elämää ja kiinnostuksensa kohteita huumorilla, lämmöllä ja syvällisyydellä. Puhun siis blogeista, joista huokuu ihmisyys.

Aloitan suomalaisista, enkä nyt luettele uudestaan noita aiemmassa kirjoituksessani mainitsemiani:

Valtsun terveysblogi

Olen törmännyt Valtsun kommentteihin Pronutritionistin blogissa sekä facebook-seinälläni. Noitavaistoni väittää, että olen hänet kerran nähnytkin, luennolla jonka pidin yhdessä Hanna Markukselan kanssa Jyväskylässä viime keväänä. Pidän Valtsun kirjoituksissa älykkyydestä, avoimesta uteliaisuudesta ja kyvystä niin huumoriin ja itseironiaan kuin kriittisyyteenkin. Toivon hartaasti, että Valtsu siirtyy kemian lisäksi opiskelemaan terveystieteitä. Hänen kaltaisiaan toimijoita tarvitaan Suomessa.

Ote Valtsun blogista

Myös Michael Pollan esittelee kirjassaan ”Oikean ruoan puolesta” näitä Weston Pricen juttuja. Kirjassa ollaan sillä kannalla, että terveysongelmien taustalla on liian käsitelty ruoka ja Pollan itse myös on sillä kannalla, että meidän kannattaisi syödä enimmäkseen kasviksia. Pollan kuitenkin sivuuttaa Pricen havainnot eläinperäisenkin ruoan ja etenkin rasvaliukoisten ravinteiden tärkeydestä. Pollanin kasviskeskeisyys tuntuu hitusen hassulta etenkin sen vuoksi, että hän kuitenkin mainitsee kirjassaan kuinka Price piti löytämistään kansoista terveimpänä sellaista afrikkalaispopulaatiota jossa nimenomaan maito, veri ja liha olivat pääasemassa.

Tämä pätkä vaatisi, että lukisin Weston Pricen kirjan uudelleen, koska oma muistikuvani on Pollanin tulkinnan mukainen. Kyllä siinä kirjassa kehuttiin superterveeksi myös Sveitsin alpeilla asunutta kansanrypästä, joiden pääravinto oli ruisleipä ja maito. Mutta pidän siitä, että minut haastetaan ajattelemaan asioita uudelleen🙂.

Lihastohtori Hulmi

Juha Hulmin nimeen törmäsin ensimmäisen kerran jo varmaankin joskus 2004 Anssi Mannisen kirjoitusten yhteydessä. Hänen blogistaan en tiennyt mitään ennen kuin Pauli Ohukainen patisti minua lukemaan sitä. En ole kehonrakentaja, enkä tavoittelee maksimaalista voimaa, mutta tykkään lukea blogia, koska Hulmi on paitsi erittäin asiantunteva myös huumorintajuinen. Tykkään erityisen paljon äijähuumorista!

Blogissa olleista kirjoituksista on saattanut jo joku noheva päätellä, että pidän huonosta huumorista. Pahoittelen jo etukäteen allaolevia kuvia. Ne saattavat järkyttää perheen pienimpiä, isoimpia ja keskikokoisimpia. Kuvat osoittavat, että lihastutkimuksen ei tarvitse olla totista puuhaa. Tärkeintä on innostuminen ja omistautuminen asialle, välillä myös pilke silmäkulmassa. Tutkimustyössä vaaditaan uuden tiedon tuottamista, jonka mahdollistaa vain vanhoista jäykistä ajatuksista ja tavoista poispääsy. Vilkas mielikuvitus ja huumori vievät elämässä pitkälle.

Ja sitten esimerkinomaisesti pari ulkomaista:

Evelyn aka Carb Sane ja hänen turvapaikkansa

Evelyn on matematiikan, tilastotieteitten ja luonnontieteitten opettaja, joka laihdutti omat liikakilonsa karppaamalla, mutta on tuskastunut höyrypäisiin ja tieteenvastaisiin ja epäloogisiin väitteisiin ruokavalion tiimoilta.  Carb Sanen jutut ovat tautisen pitkiä, lueskelen niitä välillä aika kursorisesti silmäillen, mutta pidän rouvan attityydistä: ei hypeä eikä hysteriaa vaan tiukkaa älyllistä analyyttisyyttä, tervettä maalaisjärkeä ja nettitoimijaksi tavallista tasapainoisempaa tunne-elämää😛.

Whatever the case, and judging from the mass-media articles and the discussion in the paper itself, this study appears to be a Gary Taubes dream come true.  Until you look more closely.  Here’s what the study really tells us:

  • Western men weigh almost 60% more than their Hadza counterparts
  • Western men have 45% greater lean mass than their Hadza counterparts
  • Western men burn almost 45% more calories just sitting on their butts (BMR) because they are bigger — a lot bigger — than the Hadza.
  • A better comparison then is Non-Resting EE which for the Hadza is 1477 cal/day vs. 1396/day for Western men.  Well now that’s similar … but …
  • NREE per kg BW is 29 cal/day for Hadza vs. only 17 cal/day for Westerners … and …
  • NREE per kg FFM is 34 cal/day for Hadza vs. only 22 cal/day for Westerners
To me here are the take home messages:
  • The Hadza most definitely have per kg (whether total BW or FFM) have higher energy expenditures due to their activity level.
  • Western total energy expenditures are higher because we are bigger — and fatter!

In the end, I think it’s somewhat meaningless to compare the two.  Why?  Because the Hadza intake and expenditure are inextricably linked because they expend energy to obtain energy — humans in the wild!

Whole Health Source

Lihavuustutkija Stephan Guyenet pitää tieteellis-paleohenkistä blogia. Tänään luin hänen kirjoituksensa kalorirajoituksesta anti age -menetelmänä. Olen ollut aiheesta samaa mieltä, mutta nyt oli kiva saada kunnolliset tieteelliset perustelut näkemykselleni, jonka olin muodostanut aika intuitiivisesti.

I think when you consider all the evidence to date, the take-away message is that eating a nutritious diet and staying relatively lean will probably prolong your life, while calorie restriction may or may not.  It probably does reduce the risk of specific diseases however.  Currently, a number people around the world are restricting their calorie intake in the hope of living longer.  I wish these pioneers the best of luck.  Hopefully we’ll have the answer to this question eventually, but if I were a bettin’ man I wouldn’t put my money on the idea that calorie restriction will extend lifespan at this point.

Yhteisiä nimittäjiä blogeille, joita seuraan on siis asiantuntevuus, syvällisyys, kriittisyys, analyyttisyys ja huumori. Pidän kirjoittajista, joiden missio ei ole oma ego, vaan asia josta he kirjoittavat. Pidän toisinajattelijoista, edelläkävijöistä … Kaikenlaisista  Manasse Jäppisistä (tämän kirjallisuusviittauksen tarkoitus oli tietysti osoittaa, kuinka lukenut bloggaaja on kyseessä😉 ja valistunut arvaukseni on, että bloggaajakollegoista todennäköisimmin Massu tietää mihin viittaan, mikäli hän siis sattuu tätä lukemaan).

Otan mielelläni vinkkejä vastaan blogikirjoittajista, jotka mielestäsi saattaisivat kiinnostaa minua. Lupaan löytää aikaa niiden lukemiseen!

__________________________________

Aihepiiristä blogissani:

Parviäly ja parvitunne