vee bergereVO2max on hyvä aerobisen kunnon (kardiovaskulaarinen kunto) osoitin ja hyvä suorituskyvyn ennustin aerobista kuntoa vaativassa tapahtumassa kuten pitkän matkan juoksussa, pyöräilyssä, maastohiihdossa ja uinnissa. Aika ajoin on todella työlästä motivoida itseään innostumaan aina uudestaan ja uudestaan. Kun motivaatio on oikein kuopassa, yleensä sattuma tai some heittävät eteen jonkin uuden ja aivoja kiehtovan kuvion tai kirjan, mutta joskus sekään ei auta, vaan kaivan hilavitkuttimet esiin. Ja mittaan ownideksini. En ole tehnyt sitä kahteen vuoteen, ja täytyy sanoa, että olen hirmuisen hämmästynyt lopputuloksesta.

Polar-kuntotesti, jonka tuloksena saadaan OwnIndex-lukema, on kehitetty mittaamaan aerobista (kardiovaskulaarista) kuntoa. Se arvioi maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max millilitroina min-1.kg-1). Tämä osoittaa montako millilitraa happea kehosi pystyy kuljettamaan ja käyttämään jokaista painokiloa kohti minuutissa.

Testi on tarkoitettu terveille aikuisille. Se on täysin automaattinen ja voidaan tehdä levossa alle viidessä minuutissa. Mitään muita välineitä, kuten juoksumattoa, ei tarvita. Se on helppo, turvallinen ja nopea tapa mitata aerobinen kunto. Se on yhtä luotettava kuin muut epäsuorat kuntotestit.

Polar-kuntotesti perustuu leposykkeeseen, sykevälivaihteluun, sukupuoleen, ikään, pituuteen, kehon painoon, pitkän aikavälin fyysisen aktiivisuustason itsearviointiin.

Vuonna 2010 indeksi eli VO2max (maksimihapenottokyky) oli minulla 39-40. Vuonna 2011 se oli 43. VO2max on hyvä aerobisen kunnon (kardiovaskulaarinen kunto) osoitin ja hyvä suorituskyvyn ennustin aerobista kuntoa vaativassa tapahtumassa kuten pitkän matkan juoksussa, pyöräilyssä, maastohiihdossa ja uinnissa.

Ja TADAA! Tänään se oli 46. (köhköh, se olisi erinomainen tulos 25-29-vuotiaalla naisella, minun ikäiselle 33 riittäisi erinomaiseksi…)

Mitä olen tehnyt toisin kuin muutaman aiempana vuotena?

Niin, olen ottanut rennommin. Vaikka teen kirjoitustöitä jopa enemmän kuin ennen, olen saanut stressini hallintaan. Siihen tarvittiin mindfulnessiä ja meditointia sekä asennoitumiskasvatusta. En enää stressaa, hoitavatko toiset hommansa. Hoidan vain omani. En enää stressaa, kun asiat eivät suju niin vauhdikkaasti ja tehokkaasti kuin kärsimätön mieleni vaatisi. En enää stressaa, valmistuuko seuraava kirjani aikataulussa. Olen saanut 12 edellistäkin valmiiksi, joten miksipä ei tekeillä oleva ajoissa valmistuisi. Sen lisäksi olen ihan hirmuisen innostunut tekeillä olevista työprojekteistani.

Olen myös ottanut rennommin suhteessa treenaamiseen. Aiemminkin olen ottanut rennosti, mutta olen syyllistänyt itseäni asiasta. Nyt olen tajunnut, että kehoni on minua viisaampi, minun pitää vain osata kuunnella sitä. Enää en ole asettanut mitään muita tavoitteita itselleni kuin sen, että liikun ja lepään ja meditoin.

Viettäkää rento juhannus! Minulla on huomenna normaali työpäivä, ja lauantaina ilmeisesti taas villisikashow…

testaustakirnupiimää

lounas appeet