Vietimme joulun välipäivät Kuala Lumpurissa. Osa ajasta meni kokkauskurssin merkeissä. Malaijilainen keittiö on sekoitus malaijilaista, kiinalaista, intialaista sekä baba nyonyan (eli peranakan eli malaijilais-kiinalaisen etnisen ryhmän) ruokaperinnettä. 

musta-kananpoikaKurssi alkoi retkellä kualalumpurlaiseen kauppahalliin. Kuvassa toinen opettajistamme, Sue, esittelee mustia kananpoikia. jotka eivät ole mitään geenimuuntelun ihmeitä, vaan kanarotu. Kun kiinalainen potee energianvähyyttä ja kolotuksia, hän perinteisesti valmistaa pataa tai keittoa erityisen ravinteikkaasta mustasta kananpojasta, yrteistä ja ginsengistä. En onnistunut maistamaan mustaa kananpoikaa, mutta söin paikallisessa kiinalaisravintolassa ginseng-kanakeittoa, jossa oli kanan ja ginsengin lisäksi kiinalaisyrttejä ja gojimarjoja. Keitto oli koristeltu magnolian terälehdillä. Pidän aasialaisessa ruokaperinteessä erityisen paljon kauniista esillepanosta.

hedelmätVaivuin melkein transsiin Malesian hedelmätarjonnan edessä: mangosteenia ja duriania ei saa viedä hotelliin, koska ne haisevat vahvasti. Mutta maku! Kun hedelmien kuninkaaksi kutsutun mangosteenin avaa, sisus näyttää ihan valkosipulilta, maku on hieno. Durianista sanotaan, että ihmiset jakautuvat sen suhteen tasan kahtia: niihin, jotka rakastavat, ja niihin, jotka inhoavat. Minä kuulun durianin rakastajiin, kuten muuten myös Alfred Vogel, joka matkoillaan oppi tuntemaan durianin virkistävän vaikutuksen (niinpä Vogelin mysli sisältää myös duriania).

Näin syödään mangosteenia

Näin syödään duriania

Sapotillapuun hedelmä, ciku, näyttää lähinnä perunalta, mutta on kuitenkin hedelmä. Sitä käytetään jälkiruokana. Ciku (chiku, chikoo, sapodilla, sapota) on makea, kaloripitoinen ja runsaassti kuitua sisältävä. Sen sisältää antioksidatiivisia tanniineja, ja sillä on antiviraalisia, antibakteerisia ja antiparasiittisia ominaisuuksia. Cikussa on A- ja C-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja folaattia, niasiinia ja pantoteenihappoa. Lisäksi siinä on kaliumia, kuparia ja rautaa. Tyhmemmänkin jälkiruuan voisi valita…

Pitahaya eli dragon fruit on myös voimakkaasti antioksidatiivinen. Sen mustat siemenet voi myös syödä, mutta kuorta ei.

Malaijit suosivat luomua ja lähiruokaa, kotitarveviljelyä harrastetaan vieläkin paljon. Ruuan terveysvaikutukset ymmärretään, esimerkiksi synnytyksen jälkeiseen heikkouteen malaijit syövät erityisen paljon kasviksia ja yrttejä. Sue kertoi meille sellaisen yksityiskohdan, että malaijit käyttävät mykyjen (dumplingien) tekemiseen banaaninlehtiä ja kiinalaiset puolestaan bambunlehtiä. Malaijit eivät käytä kalakastiketta vaan sen sijaan katkaraputahnaa, joka tehdään babykatkaravuista.

Yrttejä käytetään paljon, myös villiyrttejä, ja niiden parantavat ominaisuudet tunnetaan.

Toki kaikkialla kaupungissa tarjottiin myös upporasvassa paistettua pikaruokaa. Kaduilla näkyi jonkin verran ylipainoisia, myös vaikeasti ylipainoisia; ja silmiini pisti, että akne on hämmästyttävän yleistä. En osaa arvioida, onko kyseessä jokin geneettinen ominaisuus vai pikaruokavalioon liittyvä. Toisin kuin perinteiset aasialaisruuat, nämä pikaruoka-annokset näyttivät usein lähinnä koiran oksennukselta. Maku ei kuitenkaan ollut ollenkaan huono!

Mainokset