Saksalainen puolueeton kuluttajatutkimuslaitos Stiftung Warentest otti luupin alle laihdutusvalmisteeet. Tuotteet tilattiin anonyymisti, tutkittiin ja testattiin. Valmistajilta pyydettiin tiedot taustatutkimuksista, ja ne arvioitiin tieteellisesti. Tulos 30pvoli aika masentava rahojansa tuhlaavien hyväuskoisten laihduttajien kannalta.

Testaajat jakoivat valmisteet kahtia: pussidieetteihin, joissa pyrittiin ruoankorvikkeella tarjoamaan tarvittavat ravintoaineet sekä toisaalta erilaisiin yksittäisiin laihduttaviin ainesosiin perustuviin pillereihin ja pulvereihin.

Testin tulos erilaisten pussidieettien osalta oli, että niistä saattaa olla apua vaikeasti ylipainoisten laihdutuksessa. Nopea aloitus motivoi laihduttajaa jatkamaan. Näiden valmisteiden hyvä puoli on myös se, että niitä voi helposti kuljettaa mukana, ja ”valmistaa” päivän mittaan. Laihduttamisen pitäisi kuitenkin tapahtua lääkärin valvonnassa, ja jotta pysyviin tuloksiin päästäisiin pääpainon pitää tietenkin olla pysyvissä elämäntapamuutoksissa. Pussidieettien heikkona puolena testaajat näkivät sen, että jos laihduttaa pelkästään syömällä näitä dieettivalmisteita, aineenvaihdunta heikkenee, samoin kuin keskittymiskyky ja jaksaminen. Pussidiettaaminen saattaa myös johtaa jojoefektiin.

Suomalaistutkimuksen mukaan muuten vain noin 10% tällä menetelmällä laihduttaneista laihtuu pitkäkestoisesti ja pysyvästi. Testailin itsekin vastikään pätkäpaastomenetelmiä kokeillessani erilaisia dieettivalmisteita, ja lisään sillä perusteella vielä toisen negatiivisen puolen: ne sisältävät usein inuliinia, aspartaamia tms. Ainesosia, jotka herkkävatsaiselle aiheuttavat kipuja ja turvotusta. Oma kokemukseni on myös, että ne pitävät erittäin huonosti nälkää. Pelkkä neste jättää ainakin minut nälkäisemmäksi kuin vaikkapa yksinkertainen salaatti samalla kalorimäärällä.

Yksittäisiin ainesosiin perustuvista laihdutusvalmisteista testaajien osittaisen hyväksynnän saivat konjak-kasvista saatu glukomannaani sekä rasvasieppari Formoline. Niiden laihduttava vaikutus oli kuitenkin vähäinen: tutkimusten mukaan keskimääräinen painonpudotus kolmessa kuukaudessa on noin 1 kg. Näiden positiivinen vaikutus voi tulla sitä kautta, että ne auttavat laihduttajan alkuun vähemmän syömisessä. Formolinesta minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta glukomannaanista tiedän kokemuksesta, ettei sekään oikein sovi herkkävatsaiselle. Formolinea testaajat pitivät paremmin tutkittuna kuin muita rasvasieppareita, joista he totesivat, ettei niistä ole paljon mihinkään.

Hiilarisieppareitten osalta tulos oli se, ettei yhtäkään tuotetta oltu riittävästi tutkittu, jotta voitaisiin osoittaa niillä olevan laihduttava vaikutus. Itse pidän ajatusta niin rasva- kuin hiilarisieppareistakin aika pöhkönä. Voihan sitä rasvaa tai hiilareita syödä vähemmän.

Rasvanpolttajista oli testattu viittä tuotetta, joiden vaikuttavat aineet olivat polyfenolit sitrushedelmistä ja muista hedelmistä tai kasviksista sekä flavonoidit, kofeiini, vihreä tee ja guarana. Tuomio oli taaskin tyly: yhdestäkään tuotteesta ei ollut riittävää tutkimustietoa, joka osoittaisi, että niiden avulla voisi pudottaa pysyvästi painoa.

Tässä tutkimuksessa käytiin läpi siis se tieteellinen tutkimusaineisto, joiden perusteella laihdutusvalmisteita markkinoidaan. Tutkimukset olivat kauttaaltaan liian pieniä, vain muutaman ihmisen käsittäviä ja lyhytkestoisia, jotta niiden perusteella oikeasti voisi väittää yhtään mitään. Positiivista oli se, että tuotteet sisälsivät mitä lupasivat.

Saksassa nämä valmisteet maksavat eurosta neljään euroon – päivässä. Sillä rahalla saisi jo oikeasti laihduttavia kasviksia lautaselleen tai vaikkapa kuntosalikortin. Varsinkin jos talous on tiukka, se on suositeltavampi reitti pysyvään painonpudotukseen.

Lähde: Stiftung Warentest 2/2014 s. 20 – 25.

Vastuuvapauslauseke: Minulla ei ole taloudellisia kytkentöjä laihdutusvalmistekauppaan. Enkä halua kiistää yksittäisten ihmisten mahdollisia hyviä kokemuksia tästä tai tuosta laihdutusvalmisteesta. Tässä raportissa analysoitiin valmisteiden markkinointiväitteiden tieteellinen tutkimuspohja, joka siis suurimmalta osin heikoksi havaittiin.