lovingmybody

 

Tavallisesti lymfaturvotus on seurausta raskaudesta, rintasyöpä- tms. isosta kirurgisesta toimenpiteestä. Meitä on kuitenkin iso joukko ihmisiä, joiden lymfaturvotus johtuu syystä, jota ei varmaksi tiedetä. Minut on tutkittu täällä Saksassa lymfasairauksiin erikoistuneella vastaanotolla. Tuloksena oli, että lymfaturvotukseni johtuu sekä laskimoverisuonten riittämättömästä toiminnasta että imunestekierron häiriöstä. Mistä sitten imunestekierron häiriöni johtuu, ei tiedetä. Siellä vastaanotolla olin muiden potilaiden keskellä hoikka tyttö, mutta kun olen jutellut täkäläisen kokeneen lymfahierojan kanssa, hän oli sitä mieltä ettei ylipaino ole lymfasairauden syy vaan seuraus. Lymfahierojani mukaan yksi syy jalkojeni lymfaturvotukseen on liian pehmeä iho. Ihoni ei tue nesteiden ylöspäinvirtausta vaan päästää nesteet ulospäin.

Suomalaisasiantuntijat näkevät asian hiukan toisin:

Imuteiden vajaatoiminnasta johtuva krooninen turvotus (lymfaturvotus) on yleinen ongelma leikkausten, sädehoidon, vammojen ja infektioiden jälkeen. Ylipaino on uusi, mutta nopeasti yleistyvä lymfaturvotuksen osatekijä. Lymfaturvotuksen hoito perustuu kompressiohoitoon, lymfa- ja fysioterapiaan sekä harkinnan mukaan myös erilaisiin kirurgisiin hoitovaihtoehtoihin. Parantavaa hoitoa ei ole ollut tarjolla. Viime vuosina imuteiden uudet kuvantamismenetelmät, kirurgiset tekniikat ja suomalainen perustutkimus ovat tarjonneet uusia työkaluja lymfaturvotuspotilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon.

Lähde: Duodecim-lehti

 

Lymfasairauksien hoidolla on Saksassa ja Sveitsissä jo useamman vuosikymmenen perinteet, ja täällä näkemykset jonkin verran poikkeavat suomalaisista, esimerkiksi rasvaimua ei missään tapauksessa suositella lymfapotilaille. En liioin ole missään lähteessä nähnyt väitettä, että ylipaino olisi lymfasairauden syy. Olen aika paljon saksankielistä materiaalia aiheesta lukenut, mutta en tietenkään kaikkea. Ainakaan tuo ajattelu ei ole täällä yleistä. Voin hyvin uskoa, että sairaalloiseen ylipainoon liittyy imunestekierron häiriö, mutta onko ylipaino siihen *aina* ja *ainoa* syy, en menisi väittämään (ja ylipaino usein on helppo leima syyksi, vaikkeivat tutkijat sitä olisi tarkoittaneetkaan). Joka tapauksessa lymfasairautta potevat hoikatkin. Myös sellaista, jonka syytä ei pystytä osoittamaan.

Minä olen potenut lymfakierron häiriötä jo ainakin teini-ikäisestä. Laskimoverenkierron häiriön näki jo kouluterveydenhoitaja, mutta vasta viisikymppisenä sain diagnoosin sairaudestani. Olen keksinyt monenlaisia itsehoidon menetelmiä, joilla olen saanut sairauteni pysymään jonkinlaisissa aisoissa, mutta en oireettomana. Johtunee laiskuudesta pitää jatkuvasti kompressiosukkia… Nyt patistan itseäni taas ryhdistäytymään siinä!

Akuuttiin turvotussärkyyn, joka pitää valveilla öisin, auttaa lymfahieronta. Muuten en ole lymfahierontasarjoista havainnut mitään pysyvää vaikutusta. Se lievittää oireita, ei paranna. Jalkojani on myös kääritty ideaalisiteisiin, se on terapiamuoto, jota käytetään varsinkin vaikeissa lymfedeemissa. Kotityötä tekevällä se vielä onnistuukin, mutta muuten sellaisissa kääreissä liikkuminen on aika muumiotouhua. Niitäkin voi opetella käärimään itse, jos on tarpeeksi ideaalisiteitä. Täällä sairaskassa maksaa sellaisenkin paketin, mikäli lääkäri määrää lymfahierontaa.

 

Hyviksi havaitsemiani itsehoidon keinoja (mieleentulo- ei tärkeysjärjestyksessä):

1. Vesijuoksu

2. Itämainen vatsatanssi

3. Kaikenlainen ravistelu ja raajojen pyörittely sekä niiden ylösnostaminen aina kuin mahdollista.

4. Istumatyö on pahempaa kuin seisomatyö. Makaaminen on parempaa kuin seisominen ja käveleminen on parempaa kuin makaaminen. Saksalaislääkärit opastavatkin järjestyksen huonoimmasta parhaimpaan tällä muistisäännöllä: ”Sitzen, stehen, liegen, laufen.” Eli ällät ovat parempia kuin ässät.

5. Olen siirtynyt tekemään työtäni seisten ja maaten. Seison kun kirjoitan, makaan lukiessani. Seistessäni tanssahtelen, ravistelen jalkoja, nostelen käsiä ilmaan eli olen enimmäkseen liikkeessä. Satulajakkara on ainoa tuoli työtilassani niitä tilanteita varten, kun työpäivä venyy.

6. Nesteitä poistavat yrttiteet (koivu, persilja, vihreä tee jne.)

7. Kultapiisku-uute Solidago munuaisten toiminnan vauhdittamiseen.

8. Kompressiosukat (reisiin ulottuvat) tai kompressiosukkahousut. Minulla on molempia, täällä sairaskassa korvaa kahdet vuodessa.

9. Lymfatoppi ja -legginsit.  Ne ovat peräisin italiasta, erään italialaisnaisen mainio keksintö. Ne ovat kudokseltaan solumaiset, eivät purista yhtä paljon kuin kompressiosukat, mutta saavat kivan virtauksen kropassa aikaan (ja toki tekevät kropasta kiinteämmän näköisen, kuten bodyt aina). Niitä markkinoidaan antiselluliitti-beautybodyna, mutta toimivat lymfaturvotuksessakin oikein mainiosti, niitä tulen pitäneeksi useammin kuin kompressiosukkia, muutamana päivänä viikossa. Maahantuoja on pieni vaateputiikki Helsingin Kalliossa: Hilda  Viola Toisella linjalla. (Ostin omani ihan normaalihinnalla, joten tämä ei ole maksettu mainos).

10. Mikäli turvotuksen syynä on laskimoverenkierron vajaatoiminta, hevoskastanjageeli auttaa turvotukseen polvista alaspäin. Itse käytän Vogelin Aesculaforcea, mutta sitä ei ole Suomessa myynnissä. En tiedä, mikä tuote Suomessa olisi vastaava. Jos jollakulla on tiedossa, vinkki kommenttiosioon kiitos!

11. Kuivakuppaus. Kuppaan säännöllisesti reisiäni Bellabaci-imukupeilla. Kerran eräs lymfahieroja totesi minulle että parasta mahdollista lymfahierontaa olisi jonkinlaienn imukuppimainen hieronta. Muistin, kuinka kerran Turkissa otin hunajahieronnan, joka toimii juuri sillä periaatteella. Juoksin pissalla koko lopun iltaa. Niinpä tajusin, että kuivakuppaus toimii samaan tarkoitukseen. Se kannattaa tehdä aamuisin, jottei yö kulu vessassa rampatessa.

12. Lymfahieronta itse tehtynä. Olen opetellut yksinkertaisia tapoja tehdä lymfahierontaa itselleni.

 

Bellabaci blogissani aiemmin 

Lymfaturvotuksesta Duodecim-lehdessä

 

Advertisements