Kiersimme pääsiäisenä reppuselkäreissulla ympäri Taiwanin. Yövyimme halvoissa hotelleissa ja söimme enimmäkseen kansankuppiloissa ja katukojuilla. Kymmenessä päivässä ei Taiwanin ruokakulttuuriin ehdi tutustua kuin pintaraapaisun verran — kuten ei muuhunkaan kulttuuriin. Tässä kuitenkin pintaraapaisua kiehtovaan ruokamaailmaan, jossa on kerrostumia eri ajanjaksoilta ja suuntauksia erilaisilta etnisiltä ryhmiltä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että ruokakulttuurin päälinjat ovat taiwanilainen, mannerkiinalainen ja japanilainen. 

ivyTaipeissa vietimme ensimmäisenä viikonloppuna kokonaisen päivän kokkauskurssilla Ivy Chenin keittiössä . Ruokaohjeita kurssilta tulee seuraavassa blogauksessani! Opettelimme tekemään muun muassa taiwanilaisia hampurilaisia sekä leijonanpää-lihapulla

Jpeg
Jpeg

Taiwanilainen hampurilainen sisältää sian vatsanahkasta tehtyä liemihyytelöä, kevätsipulia, tähtianista, inkivääriä, maapähkinäjauhetta, kuivattua luomuappelsiininkuorta, korianteria ja sokeria vehnäsämpylän välissä. Sämpylä on rakenteeltaan sitkoinen ja poikkeaa aika tavalla esimerkiksi saksansämpylästä. Pidin taiwanilaisesta hampurilaisversiosta huomattavasti enemmän kuin amerikkalaisesta, mutta kyllä me miehen kanssa molemmat tuumittiin, että tämä olisi herkumpaa ilman tuota pullaa…

Jpeg
Jpeg

Taiwanissa on yli sata yötoria, joissa myydään hyvin edulliseen hintaan herkkuruokia. Ruokien kirjo on huima, laatu on tavallisesti hyvä ja hygieniakin kohtuullinen, olosuhteet huomioonottaen. Yötorit kelpaavat vakavillekin kulinaristeille, etnisiä herkkuja on jokaiseen makuun.

Jpeg
Jpeg

Taiwanilaiset ovat siinä suhteessa samanlaisia kuin suomalaisetkin, että kaikki muualta tullut on suosittua. Saksalaisia bratwursteja jonotettiin Shihlin-yötorilla Taipeissa, ja amerikkalaistyyliset karamellisoidut ja leivitetyt etäisesti broileria muistuttavat kökkäreet olivat kuuminta hottia Taiwanissa. Jono luikerteli useita kymmeniä metrejä pitkänä.

Jpeg
Jpeg

Mies halusi maistaa näitä, minä näykkäisin vain murusen, minusta se haisi ja maistui pahalle. Myöhemmin totesin sisäinen eläimeni toimivan varoittaessaan mokomasta: mies sai tuhdin ruokamyrkytyksen, joka onneksi meni nopeasti ohi.

Jpeg
Jpeg

Yilanissa, läntisessä Taiwanissa löysimme pikkuisen kiinalaisruokapaikan, jossa kävi vain paikallisia. Ruoka oli halpaa ja taivaallisen hyvää. Kävimme siellä molempina iltoina, jotka  vietimme paikkakunnalla. Ruoka tuotiin sihisevän kuumana ja höyryävänä pöytään, ja esimerkiksi kuvan kala-äyriäis-liemi oli yksinkertaista ja herkullista. Kannattaa huomata vaaleanpunaisella kukalla koristeltu mustekalan pala. Aasialaista kauneudentajua parhaimmillaan!

Jpeg
Jpeg

Meillä oli tilaisuus tutustua myös taiwanilaiseen gourmetkeittiöön: shanghailainen ystävämme Michelle tarjosi meille taiwanilaisen illallisen. Maut olivat selkeitä ja hienostuneita — ja kiinalaiseen tapaan lajeja oli niin paljon, että ilta kului näykkiessä hiukan kutakin (onneksi olimme siitä tietoisia, ettei koskaan kannata syödä lautasta tyhjäksi, sillä kiinalaiset tulkitsevat vieraan olevan vielä nälkäinen ja tilaavat lisää kyseistä ruokalajia). Ruokalista oli kiinaksi, ja Michelle keskusteli tarjoilijan kanssa kiinaksi, joten meillä ei ole aavistustakaan minkänimisiä ruokia söimme. Oolong-tee sopi näiden ruokien seuraksi paremmin kuin ranskalainen punaviini, jota tarjottiin ihan vain meidän kunniaksemme. Seuraava päivä meillä molemmilla menikin pätkäpaastotessa…