Koska ihmiset uskovat luetusta sen, minkä haluavat uskoa (ja he haluavat uskoa sitä, mikä vahvistaa heidän aiempia käsityksiään tai kavereitten tai sen kuumimman gurun…), netti tulvii kaiken tasoista tietoa terveydestä. Erityisesti täydentävään lääketieteeseen tai elämäntapalääketieteeseen liittyvät kirjoitukset ovat tasoltaan hyvinkin vaihtelevia. Hyvin usein se pääte ”-tiede” on kirjoituksista unohtunut. Toki sitten näkee myös niitä kirjoituksia, joissa tieteen senhetkinen konsensus on otettu kiveen hakattuna lopullisena totuutena. Tässä välissä kun terveyssalapoliisina uiskentelee ja sukkuloi, pitää olla tarkkana ja kriittinen joka suuntaan.

Täydentävä lääkeTIEDE

ElämäntapalääkeTIEDE

RavitsemusTIEDE

vs.

Täydentävä lääkeHUMPPA

ElämäntapalääkeHUMPPA

RavitsemusHUMPPA

vs.

Tiede+tarpeeksi laaja otanta ihmisiä+pitkäkestoinen kokemus =

Tehokas itsehoito elämäntavoilla

Päivitän ja tarkistan tietojani koko ajan, paljo lukeminen, ajatteleminen ja keskusteleminen niin asiantuntijoiden, ylipäätään itseäni viisaampien kuin lukijoittenikin kanssa lisää ymmärrystä ja hienosäätää, joskus jopa muuttaa aiempia ajatuksiani. Niinpä joudun silloin tällöin myös korjaamaan itseäni.

Näen aivan liikaa sellaista, että jopa tietokirjailijoiksi itseään kutsuvat, monista bloggareista puhumattakaan, täysin kritiikittä lainaavat tavallisimmin amerikkalaissivustoilta tietoja ja esittävät ne totena (ja huvittavan usein omina ajatuksinaan). Ei edes yritetä tutkia, ovatko ne tiedot asiantuntevia alunperinkään, saati sitten sitä, pätevätkö ne Suomessa. Riittää kun (tavallisimmin) jenkkigurun ympärillä on pöhinää.

Niinpä luemme juttuja esimerkiksi rypsiöljyn saatanallisuudesta, koska se yksi utahilainen guru sanoi niin. Kirjoittajat eivät vaivaudu lukemaan aiheestä eri lähteistä ja vertailemaan, mitkä tiedot ovat historiaa, mitkä nykyaikaa, mitkä osatotuus (eli koskevat muussa teollisuuden käytössä olevaa rypsiöljyä) ja mitkä teolliset valmistusprosessit ovat sallittuja ja käytössä Suomessa. Huolimatta siitä, että itse suosin kylmäpuristettua oliiviöljyä, en demonisoi rypsiöljyä – juuri siksi etten sokeasti usko netissä leviäviä ”totuuksia”.

Näemme kirjoituksen fluorin myrkyllisyydestä, emmekä hetkeksikään pysähdy kysymään, onko Suomessa enää vuosiin lisätty vesijohtoveteen fluoria, ja mitkä ovat fluorihammastahnan hyödyt, tai kuinka paljon fluoria pitäisi elimistöön saada, jotta määrä olisi myrkyllinen. ”Mutkun se sivusto on niin sympaattinen ja hyvällä asialla”…

Kirjassa Maanantaisoturin dieetti *  kirjoitin tattarista varauksen, että se saattaa supistaa verisuonia, joten korkeasta verenpaineesta kärsivien ei kannata syödä sitä päivittäin. Olen ollut täysin tietoinen, että täydentävän lääketieteen kirjoituksissa tavallisesti suositellaan tattaria korkeasta verenpaineesta kärsiville, mutta kirjoittaessani tuon pidin lähdettäni luotettavana ja valitsin varovaisen linjan, koska kannan vastuuni lukijoiden terveydestä.

Kun vastikään nostin vanhan kirjoitukseni aiheesta esiin, minua alkoi kiinnostaa tuo väitteeni uudelleen. En nimittäin enää muista, mikä lähteeni oli. Huolimatta siitä, että kaikissa kirjoissani kattava lähdeluettelo, niihin ei ole merkitty alaviitteitä. Tiedän vain periaatteeni, joita noudatan kirjoittaessani täydentävästä lääketieteestä: jos minulla on tutkimuslähde, mainitsen onko se pieni, onko tehty jatkotutkimuksia jne.; jos lähteeni on jokin muu luotettavana pitämäni taho (esimerkiksi James A. Duke, Diana Schwarzbein jne.), mainitsen hänen nimensä; jos kyseessä on vanhaa kansanperinnettä tai luostariparannusperinnettä jatkava ohje, jota pidän järkevänä, ilmaisen asian ”täydentävässä lääketieteessä uskotaan/ ajatellaan…”. En ole savolainen, mutta näissä kohdin vastuu siirtyy lukijalle!

Koska en löytänyt tuota lähdettäni, päätin selvittää asian uudestaan (oikeammin selvitystyön teki vakituinen tiedeagenttini, jolla on pääsy lääketieteellisiin julkaisuihin, joten kiitos taas kerran hänelle siitä!). Lopputulos: olen ollut varoituksineni väärässä. Tattarilla ON myönteinen vaikutus verenpaineeseen.

Aivan yksioikoinen asia ei kuitenkaan ole. Tattarin ja verenpaineen suhdetta on tutkittu ihmisillä sellaisilla alueilla, joissa tattarin sisältämä proteiini muodostaa merkittävän osan päivittäisestä proteiinin saannista. Jos siis pari kertaa kuukaudessa syöt hiukan tattaria, sillä tuskin on kummoisempaa vaikutusta verenpaineeseesi, korkeintaan se on nostamatta sitä.

Verenpaineeseen vaikuttavia ainesosia tattarissa ovat sen sisältämät proteiinit sekä flavonoidit (varsinkin rutiini). Kuten totesin, tutkimustulokset on saatu koehenkilöillä, joiden ruokavalioon tattari kuului perustuotteena (vertaa esimerkiksi peruna Suomessa). Esi-idättäminen parantaa vaikutusta.

Tattari on ruohokasvi, joten se sopii viljojen karttajalle. Se saattaa sopia myös ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivälle (sopivuus kannattaa yksinkertaisesti kokeilla; minulle itselleni se sopii mitä mainioimmin).

LÄHTEET:

H-W Zhang et al.: Comparison of hypertension, dyslipidaemia and hyperglycaemia between bucktwheat seed-consuming and non-consuming mongolian-chinese populations in Inner Mongolia, China (Clinical and Experimental Pharmacology and Physiology (2007) 34, 838–844)

Nicolo Merendino et al.: A new “functional” pasta containing tartary buckwheat sprouts as an ingredient improves the oxidative status and normalizes some blood pressure parameters in spontaneously hypertensive rats (Food Funct., 2014, 5, 1017)

Chun-Hui Li et al: Latent Production of Angiotensin I-Converting Enzyme Inhibitors from Buckwheat Protein (Journal of Peptide Science J. Peptide Sci. 8: 267–274 (2002))

Image courtesy of Ambro at FreeDigitalPhotos.net

 

*Kirja on loppuunmyyty, minulta löytyy vielä muutama kappale á 10 € postikuluineen.