Mediakriittinen kommentti: hevonpaskan kehä

Iltalehden artikkelissa listataan muotidieettien sudenkuopat.

Aihe on oikein hyvä ja kannatettava. Mutta itse jutusta näkyi, miten nykyään terveysjournalismia tehdään: ensin media levittää kohujuttuja milloin mistäkin propelli- tai huttupäästä joka soveltaa omaa äärimmäistä versiotaan milloin mistäkin dieettivirtauksesta. Sitten kaikki muu media hokee samaa, kunnes kuvasta muodostuu totuus.

Sitten päätetään tehdä varoitusjuttu, jolla halutaan kumota kaikki ne kohuhölynpölyjutut joita on levitetty. Tässä tilanteessa kommentti pyydetään laillistetulta ravitsemusterapeutilta – joka tavallisimmin on saanut tietonsa kyseisistä dieettivirtauksista median hölynpölyjutuista. Aniharva on perehtynyt asiaan, jota kommentoi.

Raakaravinto

Iltalehden jutussa Ruutin kommentti pitää paikkansa.

MUTTA:

Hiilihydraatiton dieetti (sic!)

Muistatko, kun leipä oli laihduttajille vihollisista suurin? Sitä se on monelle vieläkin. Parin vuoden takainen karppausintoilu näkyy edelleen vähähiilihydraattisen dieetin suosiossa, Iltalehden haastattelemat ravitsemusterapeutit kertovat.

Dieetin ideana on nimensä mukaisesti vältellä vähähiilihydraattista ravintoa eli sokeria ja tärkkelystä: esimerkiksi leipää, perunaa, pastaa ja riisiä.

Laillistetun ravitsemusterapeutin Kirsi Männistön mukaan suurin riski dieetin noudattamisessa on kuitujen vähyys.

Varsinkin kuidun puutteessa suolisto on vaaravyöhykkeellä, ja silloin esimerkiksi ummetuksen vaara on suuri. Täysjyväviljat auttavat myös hyvän bakteerikannan ylläpidossa.

Vähähiilihydraattisen dieetin hyvänä puolena on katseen kohdistaminen hiilihydraattien laatuu. On terveydelle eduksi jättää valkoiset ruoat pois, kuten puhdistetut vehnäjauhot ja sokeri. Olisi hyvä valita tilalle kuiturikkaita täysjyväviljoja.

Lihavoinnit minun. Lapsukset kertovat joko kirjoittajan täydellisestä tietämättömyydestä tai hirmuisesta kiireestä, jolla juttu on rustattu.Iltalehdelle tiedoksi: sokeri ja tärkkelys eivät ole vähähiilihydraattisia. Eikä vähähiilihydraattinen tai hiilihydraattitietoinen ruokavalio ole hiilihydraatiton.

Itse olen istunut suureksi osaksi leivättömän pöydän ääressä yhdettätoista vuotta. En ehdottomasti, enkä tiukkapipoisesti, mutta useimpina päivinä. Ravitsemusterapeutille tiedoksi: kuituja saa kasviksistakin, tärkkelyksellä ei ole kuitumonopolia. Liukoiset kuidut ovat nekin hyväksi suolistolle. Ja tavallisesti puuttuvan leivän sijaan käytetään esimerkiksi psylliumia. Terveydelle kaikkein edullisinta on korvata höttöhiilareita hyvillä kasvirasvoilla. Näin kertoo ravitsemustieteellinen tutkimus tällä hetkellä.

Paastodieetti

Pullaa. Keksejä. Sipsejä. Alkoholia. Viime kuukausien suosikkidieetti on helppo nimetä. Niin sanotussa 5:2-paastodieetissä ideana on se, että viikosta kahtena päivänä kalorit pysyvät minimissä, mutta muina päivinä saa syödä kaikkia ruoka-aineita oman järjen rajoissa. Miehillä kahden paastopäivän kulutus saa olla 600 kilokaloria ja naisilla 500 kilokaloria.

Suurin vaara niin sanotussa 5:2-dieetissä on ravitsemusterapeutti Kirsi Männistön mukaan se, että se saattaa sotkea aineenvaihdunnan.

- Periaatteessa pitkällä aikavälillä vaikutus voi pahimmillaan olla pysyvien tulosten saaminen.

Toinen ongelma on myös motivaation ylläpito.

–  Oikeastaan tällä ja näillä muilla suosikkidieeteillä se kaikkein suurin hyöty on nimenomaan motivaation kartuttaminen, kun terveellinen ruoka saattaa kiinnostaa muutenkin, Männistö pohtii.

Lihavoinnit taas minun. Tästä artikkelin osasta en ota tolkkua, mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Viime kuukausien suosikkidieetti on nimeltään Pullaa Keksejä  Sipsejä Alkoholia? Olen viime kuukaudet noudattanut tuota suosikkidieettiä, ja tunnustan vain alkoholin. Pullaa, keksiä ja sipsejä olen nähnyt vain kaupoissa.

Ja miehillä energian SAANTI  on rajoitettu 600 kcal:iin päivässä, naisilla 500. Kyse ei ole kahden päivän kaloriKULUTUKSESTA.

En tosiaankaan ymmärrä mitä tarkoitetaan lauseella ”pitkällä aikavälillä vaikutus voi pahimmillaan olla pysyvien tulosten saaminen.”

Gluteeniton dieetti

Laillistetun ravitsemusterapeutin Kirsi Männistön mukaan viljatuotteista saa vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja, joiden saanti ruoan joukosta on järkevämpää kuin ravintolisinä.

Männistön mukaan suurin riski gluteenittomassa dieetissä piilee nimenomaan puuttuvien viljatuotteiden kuidun korvaamisessa.

–  B-ryhmän vitamiineja, magnesiumia ja sinkkiä on on hankala korvata muuten. Ensimmäisenä oireena viljatuotteiden puutos näkyy ummetuksena.

Sen lisäksi tiamiinin eli b1-vitamiinin puutostila ilmenee väsymyksenä ja ärtyisyytenä, folaatin puutostila ihon huonona kuntona . Pitkällä aikavälillä antioksidanttien puute voi vaikuttaa jopa muistiin.

-  On huomattu, että antioksidanttien puutteella on vaikutuksia pitkällä aikavälillä muistisairauksiin eli hermostoon, Männistö sanoo.

B12: paras saantilähde on naudanmaksa

Tiamiini (B1): jos vitaminoituja tuotteita ei lasketa, parhaat saantilähteet ovat merilevä ja auringonkukansiemen

Riboflaviini (B2): Mätikaviaari, maksa, munuaiset

Niasiini (B3): paras saantilähde on kahvi

Pyridoksiini (B6): jos vitaminoituja ei laskerta, niin parhaat saantilähteet ovat ravut ja kuivattu sipuli

Biotiini (B7): hyvä saantilähde on esimerkiksi munankeltuainen

Foolihappo (B9): parhaita lähteitä ovat taas kerran maksa, mutta myös soija ja esimerkiksi kuivattu basilika. 100 eniten foolihappoa sisältävien ruoka-aineitten joukosta löytyvät myös nokkonen, persilja jne. Ei täysjyvä.

Magnesiumin hyviä saantilähteitä ovat hampunsiemenet, parapähkinät, auringonkukansiemen, sokeroimaton kaakaojauhe jne.

Sinkin saantilähteinä Fineli listaa hirmuisen määrän ateriankorvikkeita ja muita ruoakkeita tapansa mukaan, mutta löytyvät sieltä esimerkiksi sisäelimet ja riista, hampunsiemenet, pekaanipähkinät ja paistetut muikut. Gluteeniton dieetti on villitys, ja tietenkin on huvittavaa että gluteenista on tehty paholaisen asiamies, mutta totta on myös se, että gluteenin karttaminen helpottaa monien sellaistenkin mahavaivoja, joilla ei ole diagnosoitua keliakiaa, vaan lievempiä gluteenisensitiivisyyden oireita. Samoin se helpottaa meidän IBS-mahaisten (ärtyneen suolen oireyhtymä) turvotuksia.

Tuli mieleeni kun minua joskus vuosi pari sitten haastateltiin johonkin aikakauslehteen (en tosiaankaan muista, missä juttu ilmestyi), ja toimittaja kyseli, miten syön.

Kun kerroin, hän kommentoi: ”Mutta eihän tuo ole karppausta!”

Niinpä, mitäs minä aiheesta tietäisin, vastahan aiheesta olen kymmenkunta kirjaa kirjoittanut…

Vastasin toimittajalle: ”Kutsutko sinä vain fennovegaaneja kasvissyöjiksi?”

Lisäys:

Jotta nyt ei kenellekään syntyisi väärinkäsitystä, niin en tosiaankaan suosittele että ryhdyttäisiin syömään maksaa ja muita sisäelimiä ilman yhtenään!  Eikä minulla ole mitään täysjyvää vastaan, sitä syököön ihmeessä kaikki, joille se sopii ja jotka liikkuvat tarpeeksi kuluttaakseen tärkkelyssokerit. Pointtini oli, että (paremman puutteessa) tutkikaa Fineliä, niin ammattilaiset kuin maallikotkin, niin tiedätte mistä niitä tärkeitä ravinteita saadaan. Käytän ilmaisua ”paremman puutteessa” siksi, että Fineli painottuu minun makuuni aivan liikaa eineksiin ja ruoakkeisiin. Kattavaa oikean ruoan tietokantaa odotellessa…