Tavallisesti lymfaturvotus on seurausta raskaudesta, rintasyöpä- tms. isosta kirurgisesta toimenpiteestä. Meitä on kuitenkin iso joukko ihmisiä, joiden lymfaturvotus johtuu syystä, jota ei varmaksi tiedetä. Minut on tutkittu täällä Saksassa lymfasairauksiin erikoistuneella vastaanotolla. Tuloksena oli, että lymfaturvotukseni johtuu sekä laskimoverisuonten riittämättömästä toiminnasta että imunestekierron häiriöstä. Mistä sitten imunestekierron häiriöni johtuu, ei tiedetä. Siellä vastaanotolla olin muiden potilaiden keskellä hoikka tyttö, mutta kun olen jutellut täkäläisen kokeneen lymfahierojan kanssa, hän oli sitä mieltä ettei ylipaino ole lymfasairauden syy vaan seuraus. Lymfahierojani mukaan yksi syy jalkojeni lymfaturvotukseen on liian pehmeä iho. Ihoni ei tue nesteiden ylöspäinvirtausta vaan päästää nesteet ulospäin.
Suomalaisasiantuntijat näkevät asian hiukan toisin:
Imuteiden vajaatoiminnasta johtuva krooninen turvotus (lymfaturvotus) on yleinen ongelma leikkausten, sädehoidon, vammojen ja infektioiden jälkeen. Ylipaino on uusi, mutta nopeasti yleistyvä lymfaturvotuksen osatekijä. Lymfaturvotuksen hoito perustuu kompressiohoitoon, lymfa- ja fysioterapiaan sekä harkinnan mukaan myös erilaisiin kirurgisiin hoitovaihtoehtoihin. Parantavaa hoitoa ei ole ollut tarjolla. Viime vuosina imuteiden uudet kuvantamismenetelmät, kirurgiset tekniikat ja suomalainen perustutkimus ovat tarjonneet uusia työkaluja lymfaturvotuspotilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon.
Lähde: Duodecim-lehti
Lymfasairauksien hoidolla on Saksassa ja Sveitsissä jo useamman vuosikymmenen perinteet, ja täällä näkemykset jonkin verran poikkeavat suomalaisista, esimerkiksi rasvaimua ei missään tapauksessa suositella lymfapotilaille. En liioin ole missään lähteessä nähnyt väitettä, että ylipaino olisi lymfasairauden syy. Olen aika paljon saksankielistä materiaalia aiheesta lukenut, mutta en tietenkään kaikkea. Ainakaan tuo ajattelu ei ole täällä yleistä. Voin hyvin uskoa, että sairaalloiseen ylipainoon liittyy imunestekierron häiriö, mutta onko ylipaino siihen *aina* ja *ainoa* syy, en menisi väittämään (ja ylipaino usein on helppo leima syyksi, vaikkeivat tutkijat sitä olisi tarkoittaneetkaan). Joka tapauksessa lymfasairautta potevat hoikatkin. Myös sellaista, jonka syytä ei pystytä osoittamaan.
Minä olen potenut lymfakierron häiriötä jo ainakin teini-ikäisestä. Laskimoverenkierron häiriön näki jo kouluterveydenhoitaja, mutta vasta viisikymppisenä sain diagnoosin sairaudestani. Olen keksinyt monenlaisia itsehoidon menetelmiä, joilla olen saanut sairauteni pysymään jonkinlaisissa aisoissa, mutta en oireettomana. Johtunee laiskuudesta pitää jatkuvasti kompressiosukkia… Nyt patistan itseäni taas ryhdistäytymään siinä!
Akuuttiin turvotussärkyyn, joka pitää valveilla öisin, auttaa lymfahieronta. Muuten en ole lymfahierontasarjoista havainnut mitään pysyvää vaikutusta. Se lievittää oireita, ei paranna. Jalkojani on myös kääritty ideaalisiteisiin, se on terapiamuoto, jota käytetään varsinkin vaikeissa lymfedeemissa. Kotityötä tekevällä se vielä onnistuukin, mutta muuten sellaisissa kääreissä liikkuminen on aika muumiotouhua. Niitäkin voi opetella käärimään itse, jos on tarpeeksi ideaalisiteitä. Täällä sairaskassa maksaa sellaisenkin paketin, mikäli lääkäri määrää lymfahierontaa.
Hyviksi havaitsemiani itsehoidon keinoja (mieleentulo- ei tärkeysjärjestyksessä):
1. Vesijuoksu
2. Itämainen vatsatanssi
3. Kaikenlainen ravistelu ja raajojen pyörittely sekä niiden ylösnostaminen aina kuin mahdollista.
4. Istumatyö on pahempaa kuin seisomatyö. Makaaminen on parempaa kuin seisominen ja käveleminen on parempaa kuin makaaminen. Saksalaislääkärit opastavatkin järjestyksen huonoimmasta parhaimpaan tällä muistisäännöllä: ”Sitzen, stehen, liegen, laufen.” Eli ällät ovat parempia kuin ässät.
5. Olen siirtynyt tekemään työtäni seisten ja maaten. Seison kun kirjoitan, makaan lukiessani. Seistessäni tanssahtelen, ravistelen jalkoja, nostelen käsiä ilmaan eli olen enimmäkseen liikkeessä. Satulajakkara on ainoa tuoli työtilassani niitä tilanteita varten, kun työpäivä venyy.
6. Nesteitä poistavat yrttiteet (koivu, persilja, vihreä tee jne.)
7. Kultapiisku-uute Solidago munuaisten toiminnan vauhdittamiseen.
8. Kompressiosukat (reisiin ulottuvat) tai kompressiosukkahousut. Minulla on molempia, täällä sairaskassa korvaa kahdet vuodessa.
9. Lymfatoppi ja -legginsit. Ne ovat peräisin italiasta, erään italialaisnaisen mainio keksintö. Ne ovat kudokseltaan solumaiset, eivät purista yhtä paljon kuin kompressiosukat, mutta saavat kivan virtauksen kropassa aikaan (ja toki tekevät kropasta kiinteämmän näköisen, kuten bodyt aina). Niitä markkinoidaan antiselluliitti-beautybodyna, mutta toimivat lymfaturvotuksessakin oikein mainiosti, niitä tulen pitäneeksi useammin kuin kompressiosukkia, muutamana päivänä viikossa. Maahantuoja on pieni vaateputiikki Helsingin Kalliossa: Hilda Viola Toisella linjalla. (Ostin omani ihan normaalihinnalla, joten tämä ei ole maksettu mainos).
10. Mikäli turvotuksen syynä on laskimoverenkierron vajaatoiminta, hevoskastanjageeli auttaa turvotukseen polvista alaspäin. Itse käytän Vogelin Aesculaforcea, mutta sitä ei ole Suomessa myynnissä. En tiedä, mikä tuote Suomessa olisi vastaava. Jos jollakulla on tiedossa, vinkki kommenttiosioon kiitos!
11. Kuivakuppaus. Kuppaan säännöllisesti reisiäni Bellabaci-imukupeilla. Kerran eräs lymfahieroja totesi minulle että parasta mahdollista lymfahierontaa olisi jonkinlaienn imukuppimainen hieronta. Muistin, kuinka kerran Turkissa otin hunajahieronnan, joka toimii juuri sillä periaatteella. Juoksin pissalla koko lopun iltaa. Niinpä tajusin, että kuivakuppaus toimii samaan tarkoitukseen. Se kannattaa tehdä aamuisin, jottei yö kulu vessassa rampatessa.
12. Lymfahieronta itse tehtynä. Olen opetellut yksinkertaisia tapoja tehdä lymfahierontaa itselleni.
Lymfaturvotuksesta Duodecim-lehdessä
15 toukokuun, 2014 at 15:40
Hei,
Mistä ja millä hinnalla noita Bellabaceja voi tilata? 🙂
TykkääTykkää
15 toukokuun, 2014 at 15:56
Hintaa en tiedä, mutta Bellabaci-hoitoloista voi kysyä.
Tai laittaa sähköpostia info(at)karl-ludwig.fi, jos ei paikkakunnalla ole hoitolaa.
TykkääTykkää
16 syyskuun, 2014 at 13:30
Hei, haluaisin tietää miten sairaus diagnosoitiin? Tehtiinkö jokin kuvaus jossa nähtiin imusuonisto ja sen toiminta vai vain oireiden perusteella ja poissulkemalla kaikki muut vaihtoehdot?
Itsellä poissuljettu esim. laskimoiden vajaatoiminta (kaikki läpät toimii täydellisesti) ja muita lihas ym. sairauksia ja tämä on lääkärin mukaan ainoa vaihtoehto joka jää jäljelle? Joten sanoi että ei tarvitse enää tutkia?
Itseä ainakin häiritsee kun ei tiedä mikä siellä mättää ja miksi, siksi mietin voiko sitä enää selvittää tarkemmin. Luin että joissain tapauksissa on tehty leikkaushoitoja, onko sinulla niihin liittyen mitään lisätietoa/kokemuksia? Ja ylipäätään kuinka yleisiä tällaiset häiriöt ovat, lääkäri sanoo että yleisia mutta silti kauhean vähän keskusteluja tms. missään aiheesta.
Itse ollut lähinnä paniikissa että mitä tämä tarkoittaa ja onko se pysyvää vai voiko se elpyä ja mikä tähän on syynä, tuleeko mulle se pahin mahdollinen mitä kuvia näin netissä…mitään ihmeellistä ei ollut tapahtunut ennen oireiden alkua. Lääkäri hyvin vähän mistään kertoi eli suurin osa tiedostani on vain netin kauhukuvia. Kiitos jos vastaat.
TykkääTykkää
16 syyskuun, 2014 at 13:51
Jalkoihini laitettiin sellaiset elektrodit, joilla ylöspäinvirtaus mitattiin. Siitä on niin monta vuotta, etten enää muista tutkittiinko jollain toisella laitteella. Kävin siis phlebologin (laskimoverisuoniin, suonikohjuihin ja lymfasairauteen erikoistuneen lääkärin) vastaanotolla. Lääkäri tutki minut tietysti ja kyseli oireet. Minulla todettiin sekä vajavainen laskimoverenierto että krooninen lymfedeema.
Lymfasairaus tunnetaan lääkäreiden piirissä huonosti. Myös Saksassa, vaikka täällä on jopa lymfasairaaloita.
Panikkiin ei ole aihetta. Vaikka lymfedeemaa pidetään parantumattomana ja etenevänä sairautena, se pysyy oman kokemukseni ihan hyvin kurissa (oma sairauteni ei ole edennyt lik ikymmeneen vuoteen ja on välillä lähes oireeton) kun pitää mahdollisimman paljon reisiin ulottuvia kompressiosukkia (Suomessa Kela korvaa tukisukat, kunhan terveyskeskus kirjoittaa lähetteen), harrastaa liikuntaa voinnin mukaan (erityisen tehokasta on vesijuoksu, mutta juoksu, reipas kävely, tanssiminen, naruhyppely jne. ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja).Lymfahieronta auttaa jos tilanne on akuutti ja raajoja särkee sekä leikkausten jälkitiloissa. Kuivakuppaus poistaa nestettä. Ylipaino pahentaa oireita, mutta aika usein lymfaturvotus estää laihtumisen…Ruokavalion suhteen asiantuntijat ovat erimielisiä. Osa saksalaisasiantuntijoista suosittelee vähäproteiinista ja varsinkin vain vähän maitoproteiinia sisältävää ruokavaliota. Vuodenvaihteessa ilmestyvässä naisterveyttä käsittelevässä kirjassa jonka olen kirjoittanut yhdessä lääkäri Anna Sillanpään kanssa, on asiasta aika lailla enemmän, myös lymfajumppaohjeita :). Joten paniikki pouis, ja tartu vain toimeen!
TykkääTykkää
20 syyskuun, 2014 at 22:04
Moi!Mulla tutkitaan toisen jalan turvotusta joka tuli yhtenä aamuna noin vuos sitten eikä oo hävinny.Katoin myös kamalia kuvia lymfödeemasta ja oon ollu pari päivää ihan paniikissa.Jalka on ultrattu ja magneettikuvattu,paljon on nestettä, mutta ei muuta löytynyt.Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa.Seuraavaksi lähete verisuonikirurgille.Saanko kysyä kuinka pahaa sulla turvotus on pahimmillaan ollu? Siis kuinka paljon on jalan ympärysmitta suurentunu? Mä oon vasta alle 40 vuotta ja karmeelta tuntuu että loppuelämä meneenäin.Peläten että tulee se”elefanttijalka”ja kaikenmaailman tulehduksia 😦
TykkääTykkää
20 syyskuun, 2014 at 22:20
Ei paniikkia! Laita mulle sähköpostia varpu (at)
varputavi.com , olen maanantaina paremmin sorvin ääressä niin laitan viestiä mitä kaikkea voit tehdä. Mulla on ollut lymfaongelmia 16-vuotiaasta, eikä vielä 57-vuotiaanakaan ole elefanttijalkoja!
PS. Ja se varsinainen elefantioosi on 90%:ssa tapauksista imusuonistossa loisivan rihmamadon aikaansaannosta, näitä tartuntoja saattaa saada tropiikissa.
TykkääTykkää
13 helmikuun, 2016 at 10:53
Mielenkiintoinen artikkeli. Itse ole keski-ikäinen mies, ja vasemmassa jalassa on ollut liki 10 vuoden ajan särkyä, varsinkin jos seisoo paikallaan paljon päivän aikana tai istuu pitkään. Olen käynyt lääkärissä, mutta en ole saanut oikein muuta kuin ohjeen syödä särkylääkkeitä. Vaiva on pahin polven yläpuolella ja reiden ulkosyrjällä. Itse olen tuota vaivaa tutkiskellut. Ensin ajattelin, että ehkä kyse on huonosta laskimoverenkierrosta. Kokeilin erilaisia verenkiertoa vilkastuttavia voiteita. Niistä ei ollut apua. Sitten kokeilin erilaisia tukipolvisukkia. Niistä oli hieman apua. Kerran työmatkalla olin ensin 9 tunnin päivä seisaallani, ja sitten lähdin ajelemaan kotiinpäin yli 400 km:n matkaa. Jalka oli kipeä jo lähtiessä, mutta parin sadan kilometrin ajon jälkeen sitä särki todella pahasti. Ei tullit otettua matkalle mukaan niitä tukisukkia. Päätin poiketa matkalla yhteen kaupunkiin etsimään apteekkia, josta saisi särkylääkettä. Ei ollut auki olevaa apteekkia. Ajattelin käydä hakemassa Lidlistä vähän matkaevästä ja jalotella samalla. Lidlissä oli tarjouksena naisten tukisukkahousuja. Katselin, että niissä on aika isoja kokojakin, voisi sopia minullekin. Niin ostin tukisukkahousut. Puin ne sitten jalkaani. Tosin aika koominen urheilusuoritus, kun sukkahousuihin tottumaton mies kiskoo jalkaansa kireitä tukisukkahousuja. Parin kymmenen minuutin ajelun jälkeen hämmästyin todella, kun tajusin ettei jalkaa särje ollenkaan. Koskettaessa se oli arka, mutta jatkuva särky oli poissa. Nuo marketti tukisukkahousut auttoi paljon enemmän vaivaan kuin erikoisliikkeen polvisukat. Siitä lähtien olen aina saanut kivun pois tukisukkahousuilla. Nyt minulla on ulkomailta tilattuja miestentukisukkahousuja käytössä, ja ne on todella hyvät vaivaan. Tosin ei se, että nuo on miesten mallit, poista sitä ongelmaa, että 99 % ihmisistä pitää sukkahousuja naisten vaatteena, vaikka kyse onkin hoitovälineestä.
Toinen mikä helpottaa vaivaan on reipas liikunta. Vaikka jalka olisi kipeä päivän seisomisesta, niin paras lääke on reilun tunnin mittainen reipas kävelylenkki. Sen jälkeen kipu poistuu tai vähenee oleellisesti. Itse olen päätellyt, että kyseessä on juuri lymfakierron ongelma. Kaksi oleellista syytä tuohon voi olla. Toinen on yli 20 vuotta sitten tähystyksellä tehty polven kierukan leikkaus. Toinen on psorin heikentämä iho, joka ei tietysti tue jalkaa siten, kuin ihon kuuluisi.
Olisi tietysti kiva saada varmistus oletukseen, mutta kuten mainitsitkin, niin lymfa-ongelmat on erittäin huonosti tunnettuja lääkärikunnassakin. Helppo ei ole terveyskeskuksen kautta ainakaan päästä kunnolliseen tutkimukseen asiasta.
TykkääTykkää
13 helmikuun, 2016 at 16:48
Minullakin ongelmaa lisää pehmeä iho, joka ei tue nestevirtausta ylöspäin vaa päästää sen ”ulospäin”. Kiva oli kuulla kokemuksesi!
TykkääTykkää
8 huhtikuun, 2016 at 12:33
Hei, minulla paino nousee vaikka mielestäni syön vähäkalorisia ruokia. En makeaa enkä pikaruokia. Syön kasvisruokaa joskus kalaa. Kananmunia usein koska meillä on pihakanoja. Kainaloihini tulee turvotusta ja sukan resorit painavat syvän jäljen. Polvet eivät tunnu tukevilta. Käsivarret kipeät. Talossamme oli hometta katossa ja remontti jatkuu. Särkyä joka puolella ennenkaikkea reaajoissa. Lääkärit käskevät syömään tulehduskipulääkkeitä. Olen epätoivoinen.
TykkääTykkää
8 huhtikuun, 2016 at 16:10
Kyllä nuo oireesi lääkärin tutkimuksia vaativat. Sinun pitää olla vain tiukkana ja vaatia perusteellisempaa tutkimista, mistä syystä lymfakierto on häiriintynyt, ja onko homeallergiaa jne. Sanot vain topakasti ettet suostu tulehduskipulääkkeiden suurkuluttajaksi…
TykkääTykkää
24 syyskuun, 2016 at 11:25
Hei. Vuonna 2008 olin leikkauksessa, jossa poistettiin alavatsan imusolmukkeet. Kaksi vuotta kului hyvin, jonka jälkeen vasen jalka
alkoi turvota. Monen lääkärikäynnin ja tutkimuksen jälkeen sain viimein
lähetteen Helsinkiin verisuonikirurgille. Tehtiin toinen gammakuvaus, jossa ei näkynyt lainkaan syvää nestekiertoa. Neste muuttui jalassa rasvaksi ja
ympärysmitta kasvoi ollen jo reidestä 10 cm toista jalkaa suurempi.
Minulle tehtiin imusolmukkeiden siirtoleikkaus kainalosta nivusiin. Siitä ei kuitenkaan ollut suuremmin apua.
Vajaa kolme vuotta sitten pääsin
jalan rasvaimuun (1,5 litraa), josta olen kiitollinen. Toimenpide sujui hyvin – ei edes mainittavia mustelmia ja ympärysmitta pieneni polven yläpuolelta noin 4 cm! Nyt on luvassa toinen vasemman jalan imu, jota odotan mielenkiinnolla.
Jalkaa on seurattu gammakuvauksin.
Muut/omat hoitotoimenpiteet:
– TUKISUKAT aamusta iltaan. Nykyisin käytän kahta kakkosluokan
sukkaa päällekkäin.
– kaikenlainen liikunta (kävely, pyöräily, uinti, marjastus, puutarhanhoito…)
– yöllä jalka koholla/ihon hoito- rasvaus
– lymfaa noin 1-2x/kk
– vältän pitkää yhtäjaksoista istumista
– pyrin pitämään painon kurissa
Oma kokemukseni on, että myös tällaisessa tilanteessa rasvaimusta on
ollut apua.
Tseppiä kaikille vaivasta kärsiville ja pidetään lippu korkealla ja tehdään
myös oma osuutemme terveytemme eteen!
TykkääTykkää
24 syyskuun, 2016 at 12:13
Kiitos kommentista! Hyvää tietoa.
TykkääTykkää
16 lokakuun, 2021 at 07:42
Kiitos vinkeistä. Kaikista erityisesti. Öisin, ja aamuisin aina ihastelen kapeita jalkoja, ja aamukaffen jälkeen jo katselen paksumpia.
TykkääTykkää