Ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Pirjo Saarnian uusin kirja kertoo rasvoista. Viime vuonnahan ilmestyi useampikin rasvakirja, joita kaikkia en ole lukenut. Mutta niistä, jotka olen lukenut, tämä on paras.
Jo lukiessani Saarnian Ruoan terveysvaikutukset -kirjaa minulle syntyi vaikutelma, että kirjoittaja ikään kuin pidättelee itseään. En tiedä onko kustantajan vaatimus vai joutuvatko hiukankaan toisinajattelevat ravitsemusterapeutit painostuksen kohteeksi, mutta rivien välistä luen, että Saarnia on hyvin avoin eri suuntiin. Tällä en tarkoita, että hän olisi joku kaappikarppi, vaan että hänellä on kiinnostusta esimerkiksi luontais- ja funktionaalisen lääketieteen suuntaan, ja Patrik Borgin ja Reijo Laatikaisen tavoin hän pystyy suhtautumaan tärkkelysrajoitteiseen ruokavalioon neutraalin kiinnostuneesti. Saarnia toteaa hyvin selkeästi, että se oikea ruokavalio on aina yksilöllinen.
Saarnian ruokavalio- ja rasvalinja noudattelee aika tavalla Harvard-tutkija Walter Willettin kirjassaan Eat, Drink, and Be Healthy viitoittamia linjoja. Saarnia siis suosittelee kasviöljyjen lisäämistä kuiduttomien ja ravinteettomien höttöhiilareiden tilalle. Saarnian varsinainen rasvasuositus taiteilee suomalaisten ravitsemuohjeitten ja Willettin linjan välillä. Hän ilmaisee asian nän: Rasvan saantisuositus on 25-35% koko energiansaannista. Joillekin hieman suurempi rasvan määrä eli 35-40% sopii paremmin.
Saarnia ei keskity pelkän rypsiöljyn hehkuttamiseen, vaan toteaa aivan oikein että oliiviöljy sietää hiukan paremmin kuumentamista. Kirjan paras osio on nimeltään Sukellus rasvahappojen maailmaan, jossa käsittelyyn tulevat voin, kookos- ja palmuöljyn lisäksi esimerkiksi oliivi-, rypsi- ja avokadoöljyt; kalojen rasvat; pähkinät ja siemente: marjojen rasvat sekä kaakao ja suklaa.
Rasvoilla saa parempaa terveyttä Saarnian mukaan siten, että niitä syödään riittävästi ja riittävän monipuolisesti sekä kiinnitetään huomiota niiden säilyttämiseen ja käsittelyyn. Käsittelyssä ratkaisevaa on kuumennuksen lämpötila sekä kesto. Transrasvojen saannista Saarnia varoittelee. [Aivan samoin kuin olen itsekin tehnyt kirjoituksissani. Reijo Laatikainen selvitti viime vuonna suomalaisten tuotteiden transrasvasisältöjä ja päätyi siihen, etteivät ne enää juurikaan sisällä niitä. Jos kerran Reijon valmistajilta saamat tiedot pitävät paikkansa, valmistajilla ei pitäisi olla mitään ongelmia transrasvamerkintöjen kanssa. Miksei niitä ja niiden puuttumista voisi siis merkitä tuoteselosteisiin?]
Kirjassa on vain harvoin harhauduttu mutuiluun tiedon sijaan (esimerkiksi Saarniakin toistelee uskomusta siitä, etteivät ranskattaret liho – sen asian paikkansapitämättömyyden voi tarkistaa matkustamalla Ranskaan, ei siellä yhtä läskejä olla kuin Suomessa, mutta hyvää vauhtia lihomassa kuitenkin -; Saarnian tieto saksalaisten tupakkaravintoloista ei enää nykyisin pidä paikkansa, ruokaravintolat ovat täällä savuttomia), mutta nuo ovat mitättömiä juttuja kokonaisuudessa.
Ainoa miinus kirjassa on paikka paikoin sekava rakenne ja huonohko kieli. Kustannustoimittaja olisi voinut karsia sieltä enimmät omaamiset ja huomioimiset, lisäillä persoonasijojen päätteitä, ja korjata sen kaltaisia ilmaisuja kuin ”yhtä kauaa”. Nykyisin on trendikästä se, että kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan. Lukijalle olisi iloa siitä, että ne omat muistelot ja aatokset erotettaisiin taitossa muusta leipätekstistä. Saarnian omakohtaisten kirjoitusten tyyli oli tätimäisyydessään ja kliseisyydessään (”Matkailu avartaa ja rikastuttaa elämää”) hieman huvittava, mutta puolustaa paikkaansa. Ei kuitenkaan päätekstin joukossa sikinsokin.
Kaiken kaikkiaan Saarnian kirja on lukemisen arvoinen kaikille rasvoista kiinnostuneille. (Voihan niitä tietoja aina yksilöllisesti soveltaa, myös määrän suhteen.)
Pirjo Saarnia: Rasvoilla parempaa terveyttä (Otava 2011)
Muualla blogissani samasta aihepiiristä:
UH-ÄH-KRIIK-ÄÄ täältä tulee simpanssi
Fat is not the problem, says Dr. Walter Willett
Rasvainen ruoka toimii kuin marihuana
varputavi.com 
26 tammikuun, 2012 at 10:04
Pirjo Saarnia on itselleni tuntematon tyyppi, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta. Mitä hän muuten tuumaa kookosöljystä?
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2012 at 10:23
Hän ei suosittele kookosöljyä säännölliseen käyttöön. Perustelee sillä että se kuitenkin on tyydyttynyyttä rasvaa,eikä pidä väitteitä kookosöljyn terveellisyydestä tieteellisesti toteennäytettyinä. Hän huomauttaa myös että kookosöljy nostaa kolesterolitasoja. Mutta toteaa, että kookosöljy kestää hyvin kuumentamista ja sopii maultaa joihinkin ruokiin, joten ei sitä boikotoidakaan tarvitse. Tyydyttyneiden rasvojen suhteen Saarnia on aika tiukasti virallisilla linjoilla.
Tähän voisin lisätä oman rasvaraamattuni Fats that heal, fats that kill kirjoittajan tri (väitellyt rasvoista) Udo Erasmuksen toteamus: Jos jostakin rasvasta esitetään yliampuvia ja liioittelevia hehkutuksia,kuten kookosöljystä, voi jo arvata että kyseessä on hype eikä fakta (erittäin vapaasti muistin varaisesti siteerattu ja suomennettu).
Tein muuten aikoinaan pistokokeita koko kookosöljy-hypen aloittaneen Mary Enigin kirjan lähteistä.Pistokokeet tuottivat vesiperän. Niissä ilmoitetuista lähteistä, jotka pääsin lukemaan, ei ollut kerrottu sellaista kuin Enigin ja Fallonin kirjassa väitettiin. Tällä en tarkoita että pitäisin kirjaa huonona (Enig on ollut uranuurtaja transrasva-asiassa), vaan sitä että suhtaudun maltillisella varovaisuudella Eat fat, lose fat -kirjan joihinkin väitteisiin.
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2012 at 11:49
Kookosöljyn potentiaaliset hyödyt ovat kyllä aina mystisesti epäilyttävien lähteiden takana. En ole koskaan löytänyt mitään tukea väitteille esim. kilpirauhasen toimintaa parantavasta vaikutuksesta. Kerran eräs kookosöljyfriikki pyydettäessä antoi webbisivun, jolla näytti olevan lähdeviitteitäkin sivukaupalla. Innostuin tästä löydöksestä. Ehkä joillain väitteillä olisikin perää?
Osoittautui kuitenkin, että kaikki kookosöljyä koskevat lähdeviitteet olivat viittauksia ikivanhoihin kirjoihin. Tutkimuslähteitäkin oli, mutta ne kaikki koskivat jotain tutkimuksia tyyliin ”jos hiirenpoikasille antaa päivässä desin rypsiöljyä, josta ei ole poistettu erukahappoa, ne kuolevat” ja tästä oli sitten vedetty johtopäätös, että kookosöljy on terveellistä ja kaikki muut rasvat epäterveellisiä… Itse kookosöljytutkimuksiin ei oltu viitattu.
Itseäni kiinnostaa kookosöljyssä kuitenkin sen verensokeria tasaava vaikutus, josta on ainakin jotain näyttöä. Myös antiviraalisista vaikutuksista voisi itselleni olla hyötyä (luultavasti tosin käytännössä ei). Toisaalta minua huolestuttaa tyydyttyneiden rasvojen vaikutus TLR-4-reseptoriin ja sitä kautta inflammaation lisääminen. Tuosta nimenomaisesta asiasta ei varmaan tuossa kirjassa puhuta?
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2012 at 12:17
”En ole koskaan löytänyt mitään tukea väitteille esim. kilpirauhasen toimintaa parantavasta vaikutuksesta.”
En minäkään. Eikä esim. Mary J. Shomonin kirjassa The Thyroid Diet hehkuteta kookosöljyn puolesta, vaan todetaan että tiedot ovat ristirriitaiset. Kokeilla voi, mutta ei niin että lisää kaiken rasvan päälle kookosöljyä vaan niin että korvaa sillä muita rasvoja. Jos vaikutus on hyvä juuri sinulle, jatka, kehottaa Shomon (joka on kilpirauhaspotilasaktivisti ja kirjailija, ei tutkija)
”Toisaalta minua huolestuttaa tyydyttyneiden rasvojen vaikutus TLR-4-reseptoriin ja sitä kautta inflammaation lisääminen. Tuosta nimenomaisesta asiasta ei varmaan tuossa kirjassa puhuta?”
ei puhuta.
Erasmus huomauttaa muuten, että kookosöljyn hyvät vaikutukset on tutkimuksissa saatu kun ne on tehty paikan päällä niisä maissa joissa tätä trooppiista öljyä tuoetaan alunperin. JA kun ne nautitaan mahdollisimman luonnollisessa ja jalostamattomassa muodossa. Kun mukaan tulevat sellaiset tekijöt kuin jalostus ja aika (eli hyllyikä ja/ tai kuljetus maapallon toiselle puolelle jne.) nuo hyvät vaikutukset katoavat.
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2012 at 12:40
Eivät Saarnia (kurssikaverini), Borg (myös istuttu samoilaa luennoilla) ja Laatikainen välttämättä toisinajattelijoita ole. Heillä on ollut ehkä keskivertoa enemmän mahdollisuuksia tutustua uusimpaan tutkimustietoon. Vain kliinistä työtä pitkään tehnyt terapeutti joutuu enemmän luottamaan suosituksiin ym., mitkä saattavat laahata joskus perässä. Kirja on kyllä hyvä tietopaketti.
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2012 at 12:55
en minä heitä toisinajattelijoiksi kutsuisikaan, vaan kommenttini koski nimenomaan neutraalia ja asioihin perehtyvää asennetta.Eli tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Se attityydi tekisi hyvää keskustelussa puolin ja toisin.
TykkääTykkää